Tänään menimme treeneissä koittamaan vähän uusia haasteita. Kaupunki treenit olivat meidän ensimmäiset. Tiesin niistä tulevan haastelliset, sillä Lola on kuitenkin melko häiriö herkkä vastaantulijoihin. Jotta haasteellisuus ei jäisi vain maastoon, teimme Lolalle ensimmäistä kertaa Y-jäljen. Siinä kaksi koiraa kulkee samaa reittiä pienen matkan, jonka jälkeen "hämäys koira" lähtee erisuuntaan ja etsittävä koira päinvastaiseen suuntaan. Ideana siis nähdä kuinka hyvin etsivä koira osaa erotella hajuja.
Minulla oli tänään treenikaverina puolikas koira, tai siltä se ainakin tuntui. Kotona treenikassin pakkaaminen saa usein aikaan riemukkaita kenguruloikkia, tänään niitä ei nähty. Lola kyllä heilutteli häntäänsä ja melko innokkaasti oli mukaan lähdössä, mutta jotenkin sen olemus oli kuitenkin hiukan laiska.
Koko ajomatkan ajan se pälyili minua takapeilin kautta ja pyöritteli silmiään. Ihan kuin se olisi halunnut kommentoida ajotyyliäni tai sitten jotain muuta :D
Ilme oli kuitenkin vähän sellainen.. kauniisti sanottuna kettuuntunut.
Itse olen ollut erittäin väsynyt nyt pidemmän aikaa, olisikohan kevät masennusta tai mitä lie. Mutta kuitenkin, siis itsekin olin vähän vähemmän innostunut treeneissä mitä olisin voinut olla. Joten sekin voi olla, että Lola taas imi itseensä minun mielialani niinkuin se usein tekee. Sillä on mahtava taito vaistota mielialani, enkä osaa sitä edes huijata.
Noh, treeneihin mentiin ja treenit tehtiin. Lolan jälki ei ollut kovin pitkä, olisiko ollut noin 500m. Siinä oli muutama kulma, jonka jälkeen risteyskohta, jossa kaksi koiraa lähtivät eri suuntiin.
Asetuimme paikkaan, jossa annoin Lolalle alkuhajun. Yleensä se nuuhkii hajua tarkasti, nyt kosketti sitä vain nopeasti nenällään.
Jäljestäminen alkoi, joskin vähän hapuillen. Saimme jälkeenpäin tietää, että Lola olikin vienyt meitä talon väärältä puolelta, mutta siis osasi kuitenkin ohjata oikeaan paikkaan.
Taitavasti tehty!!
Y-risteyksessä Lola lähti ensin muutaman metrin väärään suuntaan, eli sinne minne "hämäys koira" oli mennyt. Jäi sitten paikoilleen ja nuuhki ilmaa. Mietti hetken aikaa, katsoi minuun ja tuli luokseni inisten. Tarjosin Lolalle alkuhajua uudelleen ja se lähtikin oitis oikeaan suuntaan. Hienosti se osaa jo itse ratkaista ongelma tilanteita.
Maalikoira löytyi ja sain hyvän ilmaisun.
Vaikka jäljestys sujui haasteista huolimatta alusta loppuun hienosti, Lolan työskentelystä puuttui se suuri innokkuus.
Noh, näitä päiviä sattuu. Lolan juoksut tekevät tuloaan ja hormoonit heittelevät. On kuitenkin hienoa, että hormooniheittely ei pahemmin vaikuta treenaamiseen.
Sää ei tänään suosinut, oli erittäin kylmä tuuli, joten se vaikutti ainakin omaan mielialaani.
Oli hienoa käydä kokeilemassa Lolan kanssa kaupunki treenejä. Oli myös hienoa harjoitusta kun olimme maalissa kirkkonummen keskustassa. Lolan kanssa ei ole tullutkaan oltua tuollaisessa vilkkaammassa paikassa, joten hyvää harjoitusta tuli maalikoirana olemisestakin.
Harjoittelemme nyt muutamia kertoja taas rauhallisemmalla paikalla ja menemme sitten vähän myöhemmin uudelleen kokeilemaan kaupunki treenejä.
Joskus niitä omia ja koiran rajoja täytyy vähän kokeilla, jotta ne tietää ja voi päästä eteenpäin treeneissä :)
Lola teki työnsä taas alusta loppuun asti ja maalikoira löytyi. Y-jälki sujui hienosti.
Treenin jälkeen uni maistui
Lola & Susa
