Lolan kanssa kävimme eilen, parin viikon tauon jälkeen treeneissä. Teimme Lolalle mukavan helpohkon metsäjäljen parilla kulmalla. Jäljellä oli mahdollisuus myös oikaista ilmavainulla suoraan pellon poikki, mutta tällä kertaa Lola meni jälkeä pitkin.
Lolan maalikoira oli ensin maalissa toiselle koirakolle ja jatkoi siitä eteenpäin Lolalle maaliin. Jälki oli kaikenkaikkiaan noin 600m pitkä.
Lola oli oikein innokas. Se lähti hienosti jäljelle, teki kulman täydellisesti ja suunnisti paikkaan, jossa maalikoira oli aikaisemmin ollut edelliselle maalissa. Lola haisteli tässä kohdassa maata ja alkoi sitten piehtaroimaan. Piehtaroimisen jälkeen se mutusteli hetken keppiä kunnes kehoitin sitä jatkamaan. Lola jatkoikin, mutta ei siihen suuntaan mistä jälki meni. Se veti minut vauhdilla hiekkakuopan pohjalle, katsoi jyrkkää kallion seinämää ja alkoi hartaasti taas syömään keppiä.
Odottelin hetken ja pyysin sitä sitten lähtemään oikeaan suuntaan jos vaan suinkin viitsisi. Ja niin sitä mentiinkin. Ilmavainulla pieni pätkä jäljen päälle ja sitten maavainulla loppuun asti. Vauhti oli reipasta ja Lolan olemus innostunut. Ilmaisu oli hieno, Lola pysähtyi noin 20m ennen maalia ja tuli onnesta pomppien hakemaan nameja. Palkkioksi namien lisäksi se sai leikkiä ihanan maalikoira Santun kanssa :) Voi sitä Lolan onnellisuutta.
Nämä olivat tämän syksyn ensimmäiset pakkas treenit. Pakkasta oli vaivaiset 2 astetta, mutta ilma tuntui sitäkin kylmemmältä. Maa oli kuiva ja kuurainen, aurinko paistoi eikä tuullut ollenkaan.
Lola on nyt kaksi kertaa mennyt viimeisen kulman ohi ja vetänyt minua ihan väärään suuntaan, aivan kuin se ei haluaisi mennä maaliin. Nytkin se veti pienen matkaa väärään suuntaan, mutta kääntyi sitten kun pyysin. Lolan elekieli on sen näköistä, että se tietää missä maali on ja jälki kulkee, mutta jostain syystä se ei halua mennä helpomman kautta sinne. Liekö sitten jäljet olevan sille liian helppoja?
Oli kuitenkin hieno nähdä, että näissä treeneissä pienen tauon jälkeen Lola oli taas oma itsensä :) Kenties olen treenannut sen kanssa nyt vähän liikaa vaativia jälkiä.
Pidän nyt taukoa vaativista kurssijäljistä ja yritän saada Lolan motivaation ja innon takaisin kohdilleen. Panostan palkkioon, olen hylännyt lihapullat, nakit ja juustot. Olen niiden sijaan keitellyt ja pilkkonut sydäntä ja kieltä. Katsotaan joskos näiden ekstra namien myötä into lisääntyisi. Olen aika pitkään palkinnut sitä pelkillä lihapullilla ja kehuilla, joten en ihmettele mikäli palkkiota pitää nostaa. Hyväksi todettu palkka on myös leikkituokio löytyneen maalikoiran kanssa :)
Ehkä se tästä taas iloksi muuttuu..