Myrskyn kanssa purkkikurssin valmennusryhmä lähestyy loppuaan. Olemme purkkikurssilla nyt siirtyneet pysyvästi ulos. Treeneissä piilotamme koiran karvaa sisältävät purkit metsään ja annamme koiran ne etsiä.
Ulkona purkkien kanssa puljatessa olen huomannut, kuinka helposti Myrsky on alkanut ottamaan häiriötä ohi kulkevista ihmisistä ja varsinkin toisista koirista. Myrskyn keskittyminen herpaantuu ja sitä tuntuu kiinnostavan kaikki muu ympärillä enemmän.. olisiko teiniaika tulossa?
Yritämme räpiköidä läpi 4 viimeistä kurssikertaa ja sitten laitamme purkit varastoon vähäksi aikaa. On todella turhauttavaa yrittää treenata koiran kanssa, joka ei ole kiinnostunut muusta kuin ohi kulkevista sivullisista. Jäljellä tätä ongelmaa ei ole esiintynyt, ei ainakaan viellä. Koska Myrsky on viellä nuori mies, pidän mielummin taukoa treenaamisesta kuin hakkaan päätäni seinään ja tunnen oloni turhautuneeksi.
Mikäli sama ongelma ei siirry jäljelle, käymme edelleen kerran viikossa jäljestämässä kunnes kesä muuttuu liian kuumaksi. Olen siis asennoitunut siihen, ettei läpi kesän voida jäljestää. Myrsky on nyt jo muutamana aurinkoisena treenikertana ollut suorastaan tuskainen, vaikka lämpö ei ole ylittänyt 20 astetta. Sadekeli näyttääkin olevan sille mieluisempi kuin kuiva auringon paiste.
Jälkitreenit ovat menneet hyvin ja ne ovat olleet erittäin opettavaisia. Sitä huomaa edelleen toisinaan vertaavan Myrskyn toimintaa Lolan toimintaan, vaikka ne ovat kaksi eri koiraa. Olen oppinut lukemaan Myrskyä koko ajan paremmin ja paremmin, se on oikein hienovarainen ja kohtelias jäljestäjä.
Tässä videossa oli tarkoitus harjoitella kulmia. Olimme kaarihalleilla ja jälki mutkitteli hallien välistä. Maalikoira osottautui kuitenkin Myrskylle liian haastavaksi, siellä oli nuori viriili uros. Saatiin 12 minuuttia kestävä video jäljestyksestä, joka oli täynnä rauhoittavia eleitä. Erittäin, erittäin, erittäin opettavaista.
Tässä seuraavassa videossa teimme Myrskylle ensimmäisen Y-jäljen. Y-jälki tarkoittaa sitä, että kaksi koiraa kulkee ensin samaa tietä, sitten ne kääntyvät eri suuntaan. Tarkoituksena siis opettaa jäljestäjälle häiriöhajuista piittaamattomuutta. Tämä treeni oli erittäin onnistunut. Häiriökoira seisoi tien varressa ja Myrsky huomasikin ne, mutta ei piitannut pätkän vertaa. Mielenkiintoista oli nähdä myös kuinka Myrsky tarkasteli tieltä eroavia polkuja, mutta huomattuaan ettei hajua ole siellä, se palasi takaisin jäljelle.
Tämä viimeisin jälki taas opetti minulle sen, että Myrsky on alkanut käyttämään ilmavainua koko ajan enemmän ja enemmän. Tämä jälki mentiin puhtaasti pelkällä ilmavauhdilla. Suunnistaminen ilmavainua käyttäen sujuu hienosti, niinkuin videosta näkee. Myrsky ei juurikaan miettinyt mistä haju tulee ja mihin se menee. Jos en olisi tiennyt, olisin luullut että mennään jäljen päällä, niin lujaa ja varmaa Myrskyn meno oli. Toivoisin kuitenkin oppivani lukemaan milloin mennään jäljellä ja milloin tuulen mukana, se helpottaisi omaa työtäni paljon, mikäli Myrsky joskus hukkaakin ilmavainun.. Lolalle sitä sattui varsinkin kaupungissa, jossa korkeat talot estivät hajun kulkeutumista tuulen mukana.
Ja olemmehan me tehneet jotain muutakin kuin vain treenanneet ;) Uimakausi on korkattu! Yritän kuitenkin hillitä viellä mieleni ja maltillisesti viedä Myrskyä uimaan, ettei vaan kylmä vesi aiheuta pissatulehdusta tai muita ongelmia. Mutta hyvältä näyttää herran uintiasento ja motivaatio vesityöhön.
