Tutustumassa raunioihin

Lolan tassu on parantunut täysin ja ensiviikolla aloitamme jälleen treenit. Kävimme tutustumassa raunio rataan, sinne kun suuntaamme ensimmäistä kertaa yhdessä torstaina. Ilma oli mitä mahtavin ja kaikki sujui hyvin.
Lola ei aristellut paikkaa vaan meni nenä pitkin maata ja tutki innoissaan.


Raunioilla kulkeminen oli Lolalle selkeesti haastavaa. Siellä kun täytyy tasapainoilla ja hakea ne kohdat mihin astuu ja mistä pääsee eteenpäin.
Hienosti kaikki kuitenkin meni eikä Lola arastellut mennä kurkkaamaan putken sisään, eikä katoksen alle. Toivotaan, että sama asenne pysyy sitten treeneissäkin, eikä murkkuikäinen mörkö nosta päätään =P

Paljon outoja hajuja

Outoa maastoa tassujen alla

Kieli keskellä suuta

Tarkkailua ja ihmettelyä




Epätoivoista maalimiehen etsintää.. vai oisko siellä ollut vanhoja herkkuja?




Pientä poseerausta

Vähäks oli hauskaa!!

Pentutapaaminen

Eilen pidettiin pentutapaaminen kasvattajan luona Lohjalla. Itse menin paikalle ilman Lolaa, sillä tassu ei ole vieläkään täysin parantunut. Menoa ja meininkiä riitti vaikkei omaa koiraa mukana ollutkaan =)

Tapaaminen aloitettiin kevyellä noin kolmen tunnin mittaisella haku-treenillä. Olipas taas mukava nähdä miten muut ovat kehittyneet, kun on itsellä ollut nyt taukoa treeneistä. Oli myös mielenkiintoista seurata miten ne pennut, jotka eivät hakua ole koskaan edes kokeilleet, toimivat.
Sokerina pohjalla oli kasvattajan Sauruksen taidon näyte. Hieno koira kertakaikkiaan, joka osaa kyllä hommansa!!

Metsässä rämpimisen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja söimme mahamme täyteen herkullisia piirakoita. Samalla tulikin sitten vaihdettua kuulumisia, kokemuksia ja jaettua ongelmia sekä niihin mahdollisia vinkkejä. Muita kuuntelemalla oppii parhaiten =)

Kahvituksen jälkeen otimme muutamia poseerauksia. Jopa minunkin käsilleni oli käyttöä, että kuvaajat saatiin hommiin. Kuvassa pitelen kasvattajan pentua Saidaa. Aluksi "yritin" pidellä Pesosta, mutta sen päätettyä haluavan mennä kuvaajan luokse katsoimme parhaaksi vaihtaa minun käsiini hiukan pienempi koira..

Päivä päätettiin näyttelytreeneihin joissa taas oppikin paljon uutta. Jos vaikka ensikerralla sitten ihan siellä kehässä asti muistaisi kaikki mitä on opetettu..

Tapaaminen oli kerrassaan mukava (taas kerran), vaikka Lolan poissaolo harmittikin. Tarjoilu oli hyvää, seura oli mukavaa ja koirat olivat mahtavia persoonia. Nyt alkaa sisaruksissakin jo hiukan näkymään näkö eroja.

Kiitos mukavasta päivästä kaikille!!

kevättä ilmassa

Eilen oli ihana keväinen ilma. Ulkoilutimme kameraa tuossa omalla pihalla.
Lolan kynnen paranemisen kanssa on ollut hiukan takapakkia. Alkuviikosta koko tassu turposi täysin, joten marssimme pikaisesti lääkäriin sitä näyttämään. Tassusta otettiin röntgen, mutta siellä ei onneksi näkynyt luutulehdusta, eikä murtumia. Lola sai toiset antibiootit, jotka ovat nyt lähteneet auttamaan. Turvotus on alkanut laskemaan ja kynsi pikkuhiljaa paranee.

Eilen kauniin sään vallitessa ajattelin sitten, että menemme Lolan kanssa vähän katu kävelylle. Oli kuivaa ja kaunista, joten ilma oli mitä parhain pienelle ihmettely reissulle. En tullut ajatelleeksi, että polkuanturakin on viellä hiukan turvoksissa, joten sehän sitten kului puhki. Onneksi ei kovin pahasti kuitenkaan, käännyttiin heti kotiin kun huomasin tapahtuneen.
Olen suihkutellut polkuanturaa ahkerasti ja yrittänyt sen parahaani mukaan suojata sukalla (sukka kun pysyy sen 10 minuuttia tassussa). Tänään polkuantura on jo arpeutunut hiukan.

kai se tästä sitten.. pohjalta ei pääse kuin ylöspäin. Ja kenties seuraavalla kerralla tajua, että jos koira on sairaslomalla niin antaa sen sairastaa rauhassa, eikä mennä kaduille kulkemaan =(
Tyhmä, tyhmä minä

Luulen, että meidän täytyy pikkuhiljaa nikkaroida korkeammat aidat.

Lyyli poseerasi pihalla.

Lyyli hoitaa vahtikoiran viran meidän perheessä

Lyyli nauttii auringon lämmöstä ja haluaa heti makoilla pihalla kun aurinko esittäytyy.

Raunioilla

Ensimmäinen raunio-treeni oli eilen. Olin siellä ilman Lolaa tälläkertaa, sillä Lolan kynsi ei ole vielä täysin parantunut.

Oli oikeastaan ihan hyväkin olla ilman koiraa, niin pystyi täysin keskittymään muiden suorituksiin ja näkemään mitä koko homma on.

Oli mukava seurata erilaisia koiria ja niiden erilaisia liikkumis tapoja raunioilla. Toiset pomppivat kuin aropuput, toiset menivät suhisten ja pujotellen pitkin maanpintaa.

Ihana oli myöskin havaita, kuinka jokaikinen koira oli innoissaan radalla. Jopa ensimmäistä kertaa rauniot nähnyt koira, meni hajujen perässä innokkaasti häntä vispaten.

Toivotaan, että Lolan kynsi paranee viikon aikana, jotta sekin pääsee tutustumaan raunioihin.

Sairaslomalla

Lolan kynsi halkesi viikko sitten. Halkeama näytti harmittomalta ja pieneltä. Kokeilimme ihan kotihoidon kanssa parannella kynttä, mutta se näytti menevän koko ajan pahempaan suuntaan.

Tiistai iltana tullessani töistä, huomasin, että kynnestä tuli verta. Lola oli joko itse yrittänyt repiä haljennutta kynttään irti, tai sitten se oli osunut johonkin. Koko kynnen kuori näytti olevan irti, lukuunottamatta ihon alle menevää osaa. Päätimme siis kääntyä lääkärin puoleen, kun kävelykin muuttui ontumiseksi.

Tulehdushan siellä oli. Lääkäri nukutti Lolan ja repi koko kynnen irti. Antibiootit sai tulehdukseen ja särkylääkettä näiksi alkupäiviksi.
Side tulee vaihtaa kerran päivässä ja haava tulee pitää puhtaana ja kuivana.

Tästä lähtee taistelu, miten saada koiran takajalkaan side niin, että se siinä kanssa pysyy.. Kolmas kokeilu nyt menossa kahden päivän sisällä.. huoh.. liimaside ei ainakaan toimi, ei yhtään.



Lola on nyt kahden viikon mittaisella sairaslomalla. Toivotaan, että paraneminen lähtee sujumaan alku ongelmista huolimatta hyvin. Lääkärin mukaan nuoren koiran kynsi kasvaa nopeasti takaisin. Toivotaan niin.




Hankalaahan tämä tällainen hoitaminen on, kun koirat vaan haluaisivat riehua keskenään, muttei se ole nyt sallittua.
Säälittää myös jättää karvaisia kavereita keskenään kotiin, mutta valitettavasti se on pakko töiden takia. Eiväthän ne joudu kuin kolmisen tuntia olemaankaan yksin.
Lola läähättää kovasti, en tiedä onko se kivusta johtuvaa vai lämpöisistä ilmoista.

Näin meillä lähti kevät käyntiin. Kovasti odotettiin treenien alkamista ja nyt sitten sairastellaan..
Onhan tässä koko kesä aikaa kuitenkin =)

Pääasia, että Lola paranee kunnolla.