Pitkästä aikaa pääsimme eilen taas treenaamaan. Lumet ovat luojan kiitos sulaneet todella nopeasti ja eilen pääsimme pitkän talven jälkeen metsään jäljestämään. Metsä on sellainen paikka missä sekä minä, että Lola olemme parhaimmillamme.
Lolalle tehtiin noin 800m pitkä jälki, joka kulki polkuja pitkin. Jäljellä oli kulmia ja polun risteyksiä. Maalikoira oli puskassa piilossa.
Alkuhajuna meillä oli sekahaju. Kahden koiran karvat samassa tupsussa. Toinen koira oli siis etsittävä ja toinen koira oli meidän vieressä kun hajua annoin. Lisähaasteena oli janalta lähtö, eli annoin Lolalle hajun noin 5m ennen jälkeä niin, että Lola joutui ensin etsimään jäljen ja sitten viellä miettimään kumpaan suuntaan etsittävä oli mennyt. Ja jottei haasteet siihen jääneet niin kohdassa jossa hajun annoin oli hetkeä aikaisemmin pyörinyt pari vierasta koiraa.
Lola nuuhki hajua tarkasti. Se katsahti takanani olevaan koiraan, mietti hetken ja lähti sitten jäljen päälle. Ensin mentiin pari metriä jälkeä väärään suuntaan, sitten Lola kääntyi. Se haisteli kohtaa, jossa vieraat koirat olivat pyörineet ja tarkasti risteyksestä toisenkin haaran. Taas mietittiin hetki ja sitten lähdettiinkin vauhdilla etenemään oikeaan suuntaan.
Edellämme kulki ihminen, joka ilmeisesti oli niin hyvän tuoksuinen, että Lola meni risteyksestä ihmisen perään. Osasin kuitenkin lukea sen eleistä, että nyt ei olla oikealla hajulla ja pysäyttelin sen etenemistä.
Vieressä oli hevostalli ja sen tuoksut alkoivat seuraavaksi houkuttelemaan Lolaa. Se nuuhki tallille päin ja olisi halunnut mennä sinne. Pysäytin sen taas ja katsoin mitä se meinaa. Hetken siinä mietittyään Lola palasi takaisin risteykseen, jossa oli kääntynyt ihmisen perään. Nyt lähdettiin toiseen suuntaan ilmavainulla. Pieni mutapellon kautta oikaisu ja taas oltiin jäljen päällä.
Vastaan tuli koirakko. Keskeytin Lolan työskentelyn ja siirryimme syrjään. Kun koirakko oli mennyt ohi, annoin jatkamis käskyn ja niin lähdettiin taas vauhtiin.
Maalikoira oli mennyt risteyksestä suoraan puskan läpi, mutta Lola kiersi toista kautta, oikaisi ja meni helpompaa reittiä.
Ilmeisesti juuri ennen maalia tuuli pyöritteli hajua voimakkaasti. Lola joutui tekemään töitä jotta löysi mistä suunnasta haju tuli. Kävimme vähän pyörimässä siellä ja täällä kunnes se päätti vaihtaa ilmavainun maa vainuksi ja näin löysimme etsittävän. Ilmaisu oli taas erittäin selkeä.
Vaikka asteita treenatessa oli vain noin +10, aurinko porotti kuumasti. Lola oli aivan poikki jäljestämisen jälkeen. Onneksi olin ottanut juomapullon mukaan, sitä tarvittiin.
Kylmän talven jälkeen lämmin sää tuntuu todella kuumalta. Nyt vaan toivon, että kesä ei ole niin kuuma kuin viime vuonna, jotta treenaaminen onnistuu.
Auto kuumeni auringossa todella nopeasti, joten koiria ei kannata jättää enää autoon pidemmäksi aikaa.
Oli taas ilo nähdä miten taitava Lola on. Se tekee sitkeästi ja intensiivisesti töitä. Se osaa palautua itse jäljelle ja osaa myös ratkaista ongelmia itse. Ja jos tulee vastaan ylitsepääsemätön ongelma, mikä parasta, se osaa pyytää apua :)
Etsintöihin valmistavat kurssit, jotka ovat meidän tämän vuoden tavoite, meiltä puuttuu enää yksi suoritettava jälki. Sitten olisi kaikki jäljet tehty, mitkä pitää tehdä ennen kurssille pääsemistä.
Taas ollaan askeleen lähempänä tavoitetta ja hyvältä näyttää :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti