Torstaina kävimme tekemässä alkeiskurssista toisiksi viimeisen jäljen, joka oli 400m pitkä ja 30min vanhennettu. Jälki tehtiin illalla, joten otsalamppujen varassa suunnistimme pimeässä metsässä koiraan luottaen.
Myrsky nappasi suuhunsa alkuhajua antaessani koko pussin karvoineen päivineen. Sain onneksi nyhdettyä karvat ja pussin rippeet pois suusta ja sain sen nuuhkimaan alkuhajua.
Matkaan lähdettiin hitaasti ja keskittyneesti. Selvästi tämä puolituntia vanhennettu jälki oli haasteellinen. Alkumatka mentiin rauhallista vauhtia, Myrsky teki tarkkaa työtä ja kulki nenä maassa jälkeä pitkin.
Puolessa välissä oli kulma. Jälki kulki metsästä leveän polun yli ja polun toiselle puolelle oli tehty kulma. Myrsky oikaisi kulman kääntymällä leveälle polulle. Se kulki polkua pitkin muutaman kymmenen metriä ja vei minut sitten takaisin jäljen päälle. Mitä lähemmäs maalia tultiin, sitä nopeammaksi kävi vauhti. Ilmaisu oli selkeä, Myrky nousi kallion päälle, pysähtyi ja nosti häntänsä kohti taivasta. Maali oli kallion juurella.
Perjantaina kävimme tekemässä alkeiskurssin viimeisen jäljen, joka oli pitkä eli 500m. Itseäni hiukan mietitytti oliko ratkaisuni viisas, tehdä kaksi jälkeä peräkkäisinä päivinä. Päätimme kuitenkin mennä kokeilemaan ja mikäli Myrsky olisi liian väsynyt, jälkeä lyhennettäisiin.
Mutta ei, jälkeä ei todellakaan tarvinnut lyhennellä. Myrsky juoksi koko 500m matkan, minä narun päässä roikkuen ja oksiin kompastellen. Yritin sitä vähän jarrutellakin, eikä tuo näyttänyt siitä nokkiinsa ottavan.
Annan sen juosta viellä motivaation takia alkeiskurssin kokeen jos sillä on vauhti päällä, mutta sen jälkeen varsinaisissa treeneissä minun täytyy alkaa hidastamaan sen tahtia. Oma kunto ei kestä juosta koiran perässä, eikä se välttämättä ole koiran työskentelynkään kannalta suotavaa. Nytkin Myrsky oikaisi pari kulmaa. Se oikaisi ne hienosti ja oikeaan suuntaan käyttäen ilmavainua. Laitoin kuitenkin merkille, että kulmien kohdalla vauhti oli suurimmillaan, joten olisiko voinut käydä niin, että se juoksi kulmasta ohi ja otti sitten vasta ilmavainua huomatessaan ettei ole jäljellä?
Niin tai näin, Myrsky suoriutui jäljestä täydellisesti kuitenkin. Vauhti tulee kyllä hidastumaan itsestäänkin kunhan päästään metsämaastosta taajamaan ja kaupunkiin, pelkkä maaston vaihdos tuo jo omat haasteet ja rutkasti lisää häiriötä matkalle.
Alkuhajuna minulla oli kaulapanta, jonka sujautin purkkiin. Havaitsin jäljen alkupäässä maassa olevat jäljet. Myrsky meni aivan koiran taluttajan jälkeä pitkin, painoi nenän askeleelle, eikä noteerannut metrin päässä meneviä koiran jälkiä.
Luulen, että Myrsky nappasi alkuhajusta ihmisen hajun, eikä koiran hajua. En ole tästä täysin varma, eikä sitä oikein voi tietääkään. Lumessa olevien jälkien mukaan näin päättelin. Niin tai näin, Myrsky kuitenkin löysi sekä maalikoiran, että maalikoiran taluttajan ;) Pelkkä epäilykseni kuitenkin riittää siihen, että otamme Myrskylle mahdollisimman puhdasta alkuhajua jatkossa, alkuhajuun ei saa maalikoiran taluttaja koskea!
Ja sitten se video Pikkumiehen mallikelpoisesta suorituksesta. Vanhaa jälkeä en videoinut, tosiaan kun se tehtiin pimeässä, mutta tässä tämä pitkä jälki.
lauantai 22. helmikuuta 2014
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Päivityksiä
Paljon olemme touhunneet sitten viimeisimmän päivityksen.
Myrskyn purkkikurssi etenee hurjaa vauhtia ja pikkumies alkaa olemaan jo aikamoisen taitava silläkin osa-alueella. Olemme harjoitelleet jo jopa 5 purkin kanssa, jossa yhdessä on oikeaa hajua ja muissa häiriöhajuja. Myrsky menee hienosti purkkiradan haistellen purkilta toiselle ja todellakin vertailee hajuja. Se saattaa mennä ensin koko radan läpi, haistellen jokaisen purkin. Ja vasta sitten se palaa takaisin ja ilmaisee oikean purkin. Näin monella purkilla treenaaminen on todella raskasta. Yksi suoritus kestää useamman minuutin ja haisteltavaa on tuplasti enemmän. Myrsky on kuitenkin hienosti jaksanut tehdä jokaisen purkkiradan loppuun asti. Olen oppinut hyvin sitä lukemaan, milloin on tauon paikka.
Eikä se nenän käyttö pelkkii purkkeihin rajoitu. Myrsky on tosiaan oppinut mallikkaasti hajuerottelun taidon. Olimme pari viikkoa sitten maastossa suorittamassa alkeiskurssin jälkeä. Tällä kertaa vaihdoimme paikkaa Luukkiin, joka olikin ehkäpä virhe näin alkeissa. Siellä oli nimittäin paljon muitakin ulkoilijoita, eikä metsä ollut "puhdas". Paljon muiden ihmisten jälkiä ja koirien myös.
Jälki oli siis häiriöiltään Myrskylle selvästi haastava, haastavampi kuin aikaisemmat. Samalla jäljen pituuskin venyi jo 300 metriin, sekä jälki ei mennyt suoraan vaan teki kaarroksen. Hienosti siitä kuitenkin selvittiin. Pieni tenkkapoo tuli jäljen keskikohdassa ja Myrsky laittoi maate. Se kuitenkin jatkoi oitis hommia kun itse vaan kävelin jälkeä eteenpäin. Erityisen ylpeä olen pikkumiehen risteys työskentelystä, se tarkastaa risteyksen huolellisesti, mutta ei lähde metri tolkulla tarkastelemaan tyhjään suuntaan. Työskentely on rauhallista ja tarkkaa.
Video on vähän huono, kamera oli pikkuisen väärässä paikassa tälläkertaa. Jouduin myös äänet ottamaan kokonaan pois, kun koiran ohjaaja ja seuraaja pölöttivät sen verran paljon matkan aikana...
Mutta tässä Myrskyn hieno suoritus haastavalla jäljellä.
Olen saanut kuningas idean.. tai en tiedä onko se kuningas vai täysin tuhoon tuomittu, mutta meinaan kokeilla kuitenkin ;)
Ajattelin nimittäin opettaa Myrskylle rullailmaisun, sekä purkeille, että jäljelle. Tätä varten on tilattu ja jo kotiinkin saapunut kustomoitu rullapanta, joka on siis tehty hiukan normaalia suuremmaksi.. sen lisäksi otin yhden irtorullankin, jonka kanssa otetaan alkeita.
Tarkoituksenani siis opettaa ensin Myrskylle ottamaan irtorulla suuhun käskysanasta ja sitten vasta kokeilla sama homma pannassa kiinni olevalla U-rullalla. Ihanne olisi, että aina kun Myrsky ilmaisee oikean purkin tai jäljellä maalin, se ottaisi rullan suuhun ja katsoisi oikeaa kohdetta päin. Katsotaan nyt sitten miten tämä tästä etenee.. harjoittelu on enivei aloitettu...
Hajuhommien lisäksi olemme käyneet uimalassa ahkerasti. Kävimme tulevan vepe-porukan kanssa pulikoimassa. Olikin mukava tutustua tuleviin treenikavereihin paremmin. Olemme käyneet myös pentu-uinnissa. Uimala on hyvä paikka harjoitella föönaamista, omaa fööniä kun minulla ei viellä ole. Se onkin jotain sellaista, mistä Myrsky ei ole koskaan oikeen pitänyt. Olenkin sen föönannut aina uinnin jälkeen juurikin sen takia, että se oppii myös siihen käsittelyyn. Aina se on laittanut pikkuisen vastaan, mutta nyt viimeksi sen kanssa joutui oikeen kunnolla väittelemään kuivataanko vaiko ei.. ja kyllä kuivattiin... aikaa ja hermoja se vaati, mutta kuivattiin kuitenkin!
Myrsky on kasvanut hurjasti. Korkeutta on nyt 6kk vanhana 70cm ja painoa on jo 46kg. Pentukarvaa riittää edelleen vaikka kovasti sitä päivittäin harjailen. Aikuiskarvaa puskee selästä sekä takajalkojen polvista. Toisinaan tuo näyttää aika kapiselta pentu hampussaan, jota on enää vain sillä täällä. Ehkäpä siitä viellä kuoriutuu oikeen komea nuorimies, kunhan karva vaihtuu kokonaan. Aikuiskarva tuntuu todella hyvältä, se on kovaa ja kiiltävää, ei mene takkuun niinkuin pentupörrö. Värikin näyttää olevan oikein syvän tumman ruskea, todella kaunis!
Myrskyn purkkikurssi etenee hurjaa vauhtia ja pikkumies alkaa olemaan jo aikamoisen taitava silläkin osa-alueella. Olemme harjoitelleet jo jopa 5 purkin kanssa, jossa yhdessä on oikeaa hajua ja muissa häiriöhajuja. Myrsky menee hienosti purkkiradan haistellen purkilta toiselle ja todellakin vertailee hajuja. Se saattaa mennä ensin koko radan läpi, haistellen jokaisen purkin. Ja vasta sitten se palaa takaisin ja ilmaisee oikean purkin. Näin monella purkilla treenaaminen on todella raskasta. Yksi suoritus kestää useamman minuutin ja haisteltavaa on tuplasti enemmän. Myrsky on kuitenkin hienosti jaksanut tehdä jokaisen purkkiradan loppuun asti. Olen oppinut hyvin sitä lukemaan, milloin on tauon paikka.
Eikä se nenän käyttö pelkkii purkkeihin rajoitu. Myrsky on tosiaan oppinut mallikkaasti hajuerottelun taidon. Olimme pari viikkoa sitten maastossa suorittamassa alkeiskurssin jälkeä. Tällä kertaa vaihdoimme paikkaa Luukkiin, joka olikin ehkäpä virhe näin alkeissa. Siellä oli nimittäin paljon muitakin ulkoilijoita, eikä metsä ollut "puhdas". Paljon muiden ihmisten jälkiä ja koirien myös.
Jälki oli siis häiriöiltään Myrskylle selvästi haastava, haastavampi kuin aikaisemmat. Samalla jäljen pituuskin venyi jo 300 metriin, sekä jälki ei mennyt suoraan vaan teki kaarroksen. Hienosti siitä kuitenkin selvittiin. Pieni tenkkapoo tuli jäljen keskikohdassa ja Myrsky laittoi maate. Se kuitenkin jatkoi oitis hommia kun itse vaan kävelin jälkeä eteenpäin. Erityisen ylpeä olen pikkumiehen risteys työskentelystä, se tarkastaa risteyksen huolellisesti, mutta ei lähde metri tolkulla tarkastelemaan tyhjään suuntaan. Työskentely on rauhallista ja tarkkaa.
Video on vähän huono, kamera oli pikkuisen väärässä paikassa tälläkertaa. Jouduin myös äänet ottamaan kokonaan pois, kun koiran ohjaaja ja seuraaja pölöttivät sen verran paljon matkan aikana...
Mutta tässä Myrskyn hieno suoritus haastavalla jäljellä.
Olen saanut kuningas idean.. tai en tiedä onko se kuningas vai täysin tuhoon tuomittu, mutta meinaan kokeilla kuitenkin ;)
Ajattelin nimittäin opettaa Myrskylle rullailmaisun, sekä purkeille, että jäljelle. Tätä varten on tilattu ja jo kotiinkin saapunut kustomoitu rullapanta, joka on siis tehty hiukan normaalia suuremmaksi.. sen lisäksi otin yhden irtorullankin, jonka kanssa otetaan alkeita.
Tarkoituksenani siis opettaa ensin Myrskylle ottamaan irtorulla suuhun käskysanasta ja sitten vasta kokeilla sama homma pannassa kiinni olevalla U-rullalla. Ihanne olisi, että aina kun Myrsky ilmaisee oikean purkin tai jäljellä maalin, se ottaisi rullan suuhun ja katsoisi oikeaa kohdetta päin. Katsotaan nyt sitten miten tämä tästä etenee.. harjoittelu on enivei aloitettu...
Hajuhommien lisäksi olemme käyneet uimalassa ahkerasti. Kävimme tulevan vepe-porukan kanssa pulikoimassa. Olikin mukava tutustua tuleviin treenikavereihin paremmin. Olemme käyneet myös pentu-uinnissa. Uimala on hyvä paikka harjoitella föönaamista, omaa fööniä kun minulla ei viellä ole. Se onkin jotain sellaista, mistä Myrsky ei ole koskaan oikeen pitänyt. Olenkin sen föönannut aina uinnin jälkeen juurikin sen takia, että se oppii myös siihen käsittelyyn. Aina se on laittanut pikkuisen vastaan, mutta nyt viimeksi sen kanssa joutui oikeen kunnolla väittelemään kuivataanko vaiko ei.. ja kyllä kuivattiin... aikaa ja hermoja se vaati, mutta kuivattiin kuitenkin!
Myrsky on kasvanut hurjasti. Korkeutta on nyt 6kk vanhana 70cm ja painoa on jo 46kg. Pentukarvaa riittää edelleen vaikka kovasti sitä päivittäin harjailen. Aikuiskarvaa puskee selästä sekä takajalkojen polvista. Toisinaan tuo näyttää aika kapiselta pentu hampussaan, jota on enää vain sillä täällä. Ehkäpä siitä viellä kuoriutuu oikeen komea nuorimies, kunhan karva vaihtuu kokonaan. Aikuiskarva tuntuu todella hyvältä, se on kovaa ja kiiltävää, ei mene takkuun niinkuin pentupörrö. Värikin näyttää olevan oikein syvän tumman ruskea, todella kaunis!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)