Kouluttaminen

Mitä on kouluttaminen? Se on käytöksen muokkaamista haluttuun suuntaan. 
Jotta koulutus onnistuu, tulee tietää selkeästi mitä haluaa saavuttaa, sekä ymmärtää koiran oppimisteoria. Miten koira oppii ja mitkä asiat oppimiseen vaikuttaa. Miten koulutuksesta saa tehtyä mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Kukaan meistä, eikä koirakaan, jaksa hinkata  noseworkin alkeistasoa vuosi tolkulla. Koulutuksessa tulee myös päästä aina eteenpäin.

Koirien välillä on eroja siinä, miten nopeasti ne oppivat ja kuinka hyvin ne muistavat oppimansa. Erot oppimisnopeudessa liittyvät synynnäisten ja perittyjen ominaisuuksien lisäksi myös kulloiseenkin tehtävään: koirat oppivat vaivattomimmin sellaisia tehtäviä, jotka jo valmiiksi muistuttavat juuri niiden luontaista käyttäytymistä. Nenän käyttö on koirille luontaista, mutta se, että saamme sen etsimään sitä hajua mitä me haluamme, vaatii kouluttamista. Myös nose workissä kilpailusäänöt esim hajupiilolla käyttäytymiseen vaatii koiralle kouluttamista.

Jos olet ottamassa pentua nose work harrastukseen, kannattaa hiukan enemmän miettiä mitä ominaisuuksia koira harrastukseen tarvitsee.  Kun löydät perheeseenne koiran, joka jo valmiiksi vastaa ominaisuuksiltaan sitä, mitä haluat, koiran käytöstä pitää ehkä vain hiukan hioa kouluttamalla. Jos taas valitset koiran, joka on ominaisuuksiltaan aivan muuta kuin mitä tarvitset, voi olla ettei parhainkaan koulutus riitä muokkaamaan koiran käyttäytymistä sellaiseksi kuin haluat. Toiset ominaisuudet ovat nenätyö lajeissa vahvuus ja kouluttaminen on helpompaa. Kun taas toiset ominaisuudet voivat kääntyä heikkoudeksi ja ne vaikeuttavat kouluttamista. Mieti mitä ominaisuuksia sinä haluat koiralla olevan ja valitse koira näitä ominaisuuksia silmällä pitäen. 

Oikeasta toiminnasta tulee palkkio

On hyvä muistaa uutta asiaa opettaessa, että kerrasta tai parista koira ei yleensä opi. Tilanteen pitää toistua useita kymmeniä kertoja. Tämän koiranomistajat usein unohtavat ja hylkäävät jonkin koulutusneuvon kokeiltuaan sitä muutamia kertoja. Kannattaisi ainakin jatkaa niin pitkään, että koiralla on edes mahdollisuus oppia. Se vaatii ihmiseltä rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä, sillä niin pitkään kuin koira ei ymmärrä asiaa, se saattaa kokeilla kaikenlaisia muitakin tapoja toimia. Se kuuluu kuitenkin asiaan. Kouluttajan tehtävä on periaatteessa hyvin yksinkertainen, sillä yleensä ei edes tarvitse jäädä pohtimaan, miksi koira tekee niitä muita asioita. Kouluttajan tarvitsee vain keskittyä yhteen asiaan: odottamaan oikeaa hetkeä. Kun koira toimii halutulla tavalla, siitä palkitaan. Ja niin alkaa joidenkin kymmenten toistojen jälkeen lisääntyä juuri se käytös, mitä ihminen halusikin.

Lyhytkestoisen ”työmuistin” mitta on rajallinen. Siksi koiran pitää saada palaute tekemisistään heti, ei vasta kahden minuutin tai varsinkaan tunnin päästä. Siksi palkitsemisen ajoittamisessa on syytä olla nopea. Koira oppii omien tekojensa ja miellyttävien tapahtumien välisen syy- ja seuraussuhteen vain, jos vahviste (palkkio) tulee välittömästi.

Kun koira on omaksunut uutta, oppi siirtyy työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Joskus pitkäkestoiseen muistiin tallentuminen kuitenkin häiriintyy. Syitä voi olla monia: mm. pelko, kipu tai stressitason voimakas kohoaminen. Levon puutekin voi haitata, sillä aivot kertaavat levon aikana päivän kokemuksia. Koulutushetketkin kannattaa jakaa korkeintaan viiden minuutin pätkiin ja pitää pienet tauot niiden välissä. Silloin koira oppii tehokkaimmin. Ympäristön häiriötekijät voivat myös estää koiraa keskittymästä kouluttamiseen. Varmistu aina ennen kuin alat kouluttamaan koiraasi, että koulutuspaikka on riittävän rauhallinen. Koulutustilanteessa koiran motivaation on hyvä olla kohtuullinen ja stressitason matala. Jos koira pystyy syömään, sen stressitaso on yleensä suunnilleen sopiva, mutta tästä esimerkiksi jotkut ahneet koirat tekevät poikkeuksen.

Ympäristön rauhallisuuden lisäksi tulee tarkastella omaa mielialaansa. Meistä jokainen on toisinaan väsynyt tai muuten vaan huonolla tuulella. Tälläinen valmis negatiivinen mieliala ei ole paras mahdollinen kun haluaa kouluttaa koiraansa. Koirat saattavat haistaa ihmisen jännittyneisyyden ja ne havaitsevat myös muutokset asennossa ja hengityksessä. Voi olla, ettei koira luontaisesti näihin ihmisten tekemänä niinkään reagoi, mutta ihmisten kanssa elävä koira oppii pian mikä ihmisen äänensävy tai asento liittyy mihinkin tilanteeseen. Lopputuloksena on, että oma mielialasi siirtyy helposti koiraan tai ainakin sävyttää koulutustilanteen epämiellyttäväksi.

Hyödynnä ja huomioi myös koiran tunnetila koulutuksessa. Jos koira on liian kiihtynyt, ei kannata juuri sillä hetkellä harjoitella sen kanssa mitään. Koira ei kykene silloin kunnolla oppimaan, ja jos se jotain oppii, se voi harjoitellun asian lisäksi oppia siihen liittyvän tunnetilan. Varsinkin pennun kanssa kannattaa olla tarkkana. Ehkei paras mahdollinen treenihetki hajuhommiin ole suurimman energiapiikin aikaan, kuten ei myöskään valmiiksi väsyneen pennun kanssa.

Suunnittele ja toteuta

Koulutus tapoja on monia, eli tyylejä joilla saamme muokattua koiran käytöstä. Se miten valitset itsellesi ja koirallesi sopivimman tavan, johtuu sinun ominaisuuksistasi, sekä koiran ominaisuuksista. Jos koulutus etenee, tyyli on sopiva. Jos koulutus tuntuu jämähtäneen paikoilleen tai ei edes pääse kunnolla alkuun, voi olla hyvä kokeilla jotakin toista konstia. Eikä kukaan kiellä yhdistelemästä eri tapoja jos se tuottaa tulosta. Ehkei kaavoihin kangistuminen olekaan suotavaa. Joskus on todella mielenkiintoista opetella täysin uusi tapa ja katsoa miten sen käyttö muokkaa koiran käyttäytymistä verrattuna aikaisempaan käyttämääsi tapaan. Itse kokeilemalla ja havaintoja tekemällä voi löytää sen "oman tavan" kouluttaa tehokkaammin ja nopeammin. On myös huomattava vahvuus omaksua erilaisia tapoja ja tyylejä, varsinkin jos on tekemisissä useiden erilaisten koirie kanssa. Koska se mikä toimi toiselle, ei välttämättä toimi toiselle alkuunkaan.

Alla on lyhyesti esiteltynä erilaisia koulutustapoja, niiden nimet, sekä hiukan avattu ajatusta siitä mikä sen idea on.  Varsinkin ennen ensimmäisiä treenejä on hyvä pohtia hetki, miten saat koiran toimimaan kuten haluat. Mitä keinoja käytät ja miten. On helppo sanoa, että treenaaminen aloitetaan yhdellä purkilla, jossa on opeteltava haju. Mutta ensimmäinen ongelma tuleekin vastaan siinä, kun koira ei mene automaattisesti haistelemaan purkkia. Koiraa saattaa esimerkiksi kiinnostaa lattian hajut enemmän. Mitä silloin teet? Miten saat koirasi kiinnostumaan purkista, joka kaikella todennäköisyydella on koulutustilan tylsin esine.

Nappaaminen/sieppaaminen

*Koiraa palkitaan siitä, että se oma-aloitteisesti tekee jotain, mitä haluamme sen tekevän.

*Koira oppii parhaiten, kun se saa uutta tehtävää opetellessaan palkinnon vähintään viides sekunti. Tehtävän pitää siis olla aluksi todella helppo, jotta tämä onnistuisi. Jos palkinto tulee liian harvoin alkukoulutuksessa, koira turhautuu ja koulutus on todella hidasta.

Houkuttelu

*Houkutellaan koira tekemään mitä siltä toivotaan, jotta päästään palkitsemaan oikeasta asiasta.*Houkuttelussa on se huono puoli, että siitä pitää päästä asteittain eroon, mielellään aika pian. Muuten koira ei toimi ilman houkuttelua. Siinä on oma lisätyönsä. 

Käytöksen muokkaaminen (shaping)

*Koiran käytöstä muokataan oikea-aikaisen palkitsemisen avulla niin, että se lopulta toimii ihmisen haluamalla tavalla.*Käytöksen muokkaaminen aloitetaan pienimmästä mahdollisesta eleestä oikeaa käytöstä kohti. Palkkio tulee koiran oma-aloitteisuudesta, mikä tehostaa oppimista. 

Pakottaminen

*koiraa yritetään pakottaa fyysistä (pientäkin) voimaa käyttämällä tekemään kuten ihminen haluaa.*Lieväkin rangaistus myös vähentää koiran motivaatiota ja yritteliäisyyttä. Koulutuksesta tulee hidasta. 

Rutiinit

*Rutiinit luovat turvallisuutta ja ne ovat vaivaton tapa opettaa koiralle joitain arkeanne helpottavia asioita.* Kun haluttua asiaa toistetaan aina uudestaan ja uudestaan, koira alkaa toimia aina samoin ilman ”miettimistä”.

Palkkion ajoitus ja suunta

Kun koiralle opetetaan uutta asiaa, sen pitää saada palkinto joka kerran toimiessaan oikein. Myös palkinnon antamisen suunnalla on väliä. Näin oppiminen etenee sujuvasti ja mahdollisimman vähällä työllä. Jos esimerkiksi haluat vahvistaa purkin haistelua, purkin päältä tuleva palkkio on hyvä vahviste. Jos palkkio tulee purkin sivusta, voi tuloksena olla purkkia tökkäävä koira, joka kääntyy tökkäyksen jälkeen purkin sivuun. Kannattaa siis videoida myös  palkan antaminen, varsinkin alkuharjoituksissa kun asiaa opettelee itsekkin. Mitä aikaisemmin omat virheet huomaa, sitä helpompi niihin on puuttua ja saada ehkäistyä koiran ei toivottuja käytösmalleja.

Palkinto toimii hyvänä vahvisteena vain, jos se on sellainen, mitä koira oikeasti sillä hetkellä haluaa tai käytöksellään tavoittelee. Muuten koira ei opi. Sopiva palkinto voi vaihdella tilanteesta toiseen. Erilaiset palkinnot vahvistavat usein myös erilaisia tunnetiloja. Ruoka rauhoittaa, lelun repiminen yleensä kiihdyttää.

Jos vain voi, hajukoulutuksessa kannattaa käyttää ainakin aluksi palkintona namipaloja. Syöminen rauhoittaa koiraa ja se sopii  tehtävään. Namien antaminen on helppoa ja mikä tärkeintä: pienenpienen helposti syötävän herkkupalan koira nielaisee silmänräpäyksessä. Niitä voi antaa koiralle riittävän tiheästi, mikä on oleellista nopeamman oppimisen kannalta. 

Jotta koira tietäisi, mistä sitä palkitaan, palkinnon on tultava täsmälleen silloin kun koira tekee oikein. Muuten koira ei opi tai se oppii vääriä asioita, joita voi myöhemmin olla haasteellista korjata.

Koska namin tuominen koiralle taskusta nenän eteen on hidas prosessi, on alkuharjoituksissa suotavaa käyttää koulutuksen apuna merkkiääntä. Merkkiäänellä saat merkattua juuri sen hetken, milloin koira tekee oikein. Kun merkkiääntä seuraa aina palkkio, koira oppii yhdistämään äänen oikeaan toimintaan ja palkkion tulemiseen.

Naksu:

* koiran pitää kuulla merkki täsmälleen silloin kun se tekee oikein eli koulutuksessa haluamallasi tavalla.

* merkkiä pitää aina seurata palkinto. Koiraa ei saa huijata!

* jos haluat joskus palkita koiraa ilman edeltävää merkkiä, se sopii hyvin. Palkinnon voi antaa ilman edeltävää merkkiäkin, jos palkinnon saa muutenkin ajoitettua oikeaan hetkeen. Merkki on siis vain ajoituksen apuväline.

* valitse alunperinkin sellainen merkki, ettet arkipäivän pyörteissä vahingossa käytä sitä muussa kuin koulutustarkoituksissa (palkinnon pitää tosiaan aina seurata sitä!).

Palkkion vaikutus

Ruoalla palkitsemiseen on erityiset perusteet: se käy helposti, nopeasti ja sillä päästään optimaaliseen vahvistetiheyteen. Nielaisu vie korkeintaan sekunnin ja koira on heti valmis uuteen toistoon.

Palkkaamiseen voi käyttää myös lelua. On hyvä kuitenkin tiedostaa, että leikkimisen ominaisuus on   nostaa viretilaa ja ”lisätä kierroksia”. Eli koiran reaktiot käynnistyvät helpommin ja kestävät pidempään.

Vahvistetta valitessa kannattaa miettiä, miltä käytös näyttää, kun takana on muutama tuhat toistoa. Vahvisteen voi vaihtaa myöhemminkin, kun perusteet on jo koulutettuna rauhallisessa mielentilassa ruualla, jolloin lelupalkka voi lisätä suoritukseen vauhtia.

Etene koulutuksessa koiran tahtiin

Jotta koira voisi toimia oikein, sen täytyy ensin ymmärtää, mitä haluat. Pidä siksi treeneissä vaatimustaso  aina niin matalana, että koira varmasti tietää mitä sen on tehtävä. Vaatimustasoa nostetaan, kun koira osaa edellisen vaiheen niin hyvin että sen yrityksistä neljä viidestä onnistuu heti.Vaatimustaso ei saisi vaihdella epämääräisesti, vaan sen pitäisi olla yksiselitteinen. Silloin koiran on helpoin ymmärtää, mistä palkkion saa ja oppiminen nopeutuu. Muista, että paikan vaihtaminen tai häiriöiden lisääminen on vaatimustason nostamista sekin ja silloin itse harjoitusta on hyvä helpottaa.

Jaa haluamasi koiran käytös pienemmiksi paloiksi, opeta ne erikseen ja palkitse sitä osatavoitteiden saavuttamisesta. Opeta vain yhtä asiaa kerrallaan. Muuten oppiminen hidastuu  tai tulee mahdottomaksi. Ensin opetetaan tehtävä ja vasta sitten opetetaan siihen liittyvä käsky (vihje). Koira yhdistää sanan siihen, mitä se parhaillaan tekee.Anna koiran olla aktiivinen. Kun koira tekee jotain ja saa siitä palkinnon, se oivaltaa nopeimmin. Jos se ei onnistu itse, on vaatimustaso ollut liian korkea.

Muista maltillinen treenaaminen. Oppiminen tapahtuu lopulta levossa. Koira tarvitsee tarpeeksi taukoja koulutustuokioiden väliin. Kouluta siis korkeintaan viiden minuutin pätkissä, pienen tauon jälkeen voit taas jatkaa. Muista pyhittää myös koiralle lepopäivä.

Koira tarvitsee useita kymmenniä toistoja, jonka jälkeen se alkaa vasta oppia, mitä sen  pitää tehdä palkinnon saadakseen. Uuden käytöksen opettaminen tutussa paikassa ei  ole haastavin osuus, vaan haasteen tuo käytöksen sujuvaksi opettaminen kaikkialla. Toistojen, yleistämisen ja eri häiriöihin asteittain totuttamisen merkitystä ei voi kyllin korostaa!

Yleistäminen etenee seuraavasti: kun harjoitus onnistuu erinomaisesti tutussa paikassa, se toistetaan 5–10 muussa rauhallisessa paikassa. Tarkkaile koiraasi, se kertoo etenemisen tahdin. Jos koira pystyy suoriutumaan tehtävästä, olette edennet sopivaa vauhtia.Jos yleistämisen kanssa on ongelmia, tarkista, tavoitteleeko koira todella palkkiota, saako koira palkkion  riittävän tiheästi, vai onko ympäristö sittenkin liian haastava (harjoittele kauempana häiriöstä ja sitten vasta vaikeammassa paikassa).
Harjoitusten sujuminen useissa eri paikoissa ei vielä riitä, vaan koiran on opittava keskittymään tehtävään myös silloin, kun ympäristössä tapahtuu erilaisia asioita.Häiriönä voi toimia esimerkiksi ohjaajan liikkuminen vastakkaiseen suuntaan. Aloita häiriöiden lisääminen hallitusti. Mikäli koira ei kykene työskentelemään häiriön alla, tulisi häiriö voida poistaa. Vasta kun koira jatkaa työskentelyä voi häiriön sietoa kokeilla uudelleen.

Alkuperäisen tekstin kirjoittajat: Tuire Kaimio, Miia Kantinkoski, Jenny Koljonen ja Sari Paavilainen