Ajateltavaa..

 Koira on eläin, joka käyttäytyy perimänsä ja oppimishistoriansa mukaisesti.  Yhteiskunta vaatii tiettyjä käyttäytymismalleja, jotka eivät ole koirayksilössä välttämättä syntyperäisiä.  Hyvin käyttäytyvä koira on ylpeyden aihe omistajalle, sekä sisällä, että ulkona. Menestys, niin arjessa kuin kaikenlaisessa harrastelussakaan, ei tule ilmaiseksi. Sen eteen täytyy nähdä vaivaa, kuluttaa aikaa ja tehdä töitä.

  Tunne koirasi

Koiralla on erinomainen kuulo ja tarkka hajuaisti. Metsästyskäyttäytyminen ja muut voimakkaat ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten koira suhtautuu ympäristöön. Me emme pysty aina ymmärtämään, miten nämä voimakkaat ominaisuudet muuttavat koiran maailmankuvaa. Emme tiedä tarkalleen miten koira eri asiat käytännössä kokee. Siksi meidän onkin usein vaikea ymmärtää koiran käytöstä.

Koiran kanssa touhutessa on tärkeää ymmärtää, ettei koira ymmärrä. Koira ei ymmärrä kielioppia, eikä näin ollen sanojen sisältöä. Koira käyttäytyy reaktiivisesti perimän ja oman oppimishistoriansa mukaisesti. Kiinteät käytösmallit periytyvät sukupolvelta toiselle. Ne eivät ole tahdonalaisia käytöksiä. Kiinteät käytösmallit ovat vaikeita hallita tai poistaa. Tällaisia kiinteitä käytösmalleja ovat esimerkiksi saalistaminen, luun piilottaminen ja haukkuminen.

Koiran arvomaailma on huomattavasti erilainen kuin ihmisten. Koulutus lähtee usein väärille raiteille siinä vaiheessa, kun unohdamme olevamme tekemisissä eläimen kanssa. Asioita ei kannata aina katsoa ihmisen näkökulmasta mikäli on tarkoitus kouluttaa eläintä. Koira ei osaa olla ihmisiksi, koska se on koira. Koira ei tiedä sääntöjä ennen kuin ne sille opetetaan. Koira on oppivainen ja lahjakas. Se oppii ehdollistumisen kautta helposti, olematta kuitenkaan kovin älykäs laji. Koira on hyvin lyhytnäköinen ja elää hetkessä, ollen hyvinkin reaktiivinen. Se ei pysty ratkomaan pitkälle meneviä asioita. Koirat keskittyvät mieluiten asioihin, jotka tapahtuvat tässä ja nyt.

  Opeta oikein

Lyhytnäköinen eläin pystyy kuitenkin oppimaan monimutkaisiakin asioita, jos asiat opetetaan niille pienissä osissa, yksi osio kerrallaan. Usein haetaan  syytä siihen, miksei koira käyttäydy siten kuten haluaisimme sen  käyttäytyvän. Pahin virhe on ajatella, että koira olisi ilkeä. Tällainen ajattelutapa on nopea tie kohti suon pohjaa. Huono käytös selitetään usein johtajuusongelmaksi tai vietiksi. Ihmisen mieli keksii lukemattomia syitä miksi koira ei käyttäydy niinkuin toivottaisiin.

On hyvä pitää mielessä myös, ettei koira ole lojaali. Koira on itsekäs opportunisti. Se tekee asiat aina, kuten kokee ne omista tarkoitusperistään kannattaviksi. Ihmisen työ on saada koira tekemään asioita, joita hän haluaa sen tekevän. Kun asiasta tehdään koiralle kannattava, useilla toistoilla, eläimellä ei ole mitään syytä jättää asiaa tekemättä. Lukuisten harjoitusten jälkeen käytös muuttuu rutiiniksi, joka ylläpitää käytöstä, vaikkei palkkiota aina tulisikaan. Koirat rakastavat rutiineja. Ne ovat tyytyväisiä kun niiden ei  tarvitse poistua omalta mukavuusalueeltaan. Ennen kuin rutiini saavutetaan, kouluttaja käy ympäristön kanssa loputonta kilpailua huomiosta. Kumpi on koiran mielestä kannattavampi? Voittaja on se, jonka koira kokee sillä hetkellä mielenkiintoisemmaksi. Koira haluaa aina, tavalla tai toisella miellyttää itseään. Menestys ennen työtä tulee vain sanakirjassa. Siksi koira pitää opettaa toimimaan kuten me haluamme.

Ole reilu

Tärkeintä on opettaa koiralle, mikä on oikein. Yhtä tärkeää on opettaa koiralle mikä ei ole sallittua. Usein asiat menevät niin päin, että ihminen näyttää koiralle rajat ja alkaa vaatia niitä ilman, että ne ovat ensin koulutettu koiralle. Osa koirista kyllä oppii tälläkin tavalla, mutta suurin osa ei. Osa voi alkaa pelätä, osa voi muuttua aggressiiviseksi. Joistakin voi  tulla yliaktiivisia koheltajia ja osa voi laittaa kaiken leikiksi ja taistella vastaan. Mikäli omistaja on kiukkuinen ihminen, jotka huutaa koiralleen täysin epäjohdonmukaisesti, hänen koiristaankin tulee useimmiten yhtä räjähdysherkkiä.

Eläimen kunnioituksen saavuttamiseen tarvitaan sääntöjä. Asiat opetetaan koiralle ensin positiivisin menetelmin, jonka jälkeen koiralta voi vaatia käytöstä, jonka se jo osaa. Ilman kouluttamista koiralta ei voi vaatia mitään. Koira oppii kaiken aikaa, eikä vain silloin, kun omistaja on päättänyt kouluttaa sitä. Koiralle voi määrätietoisesti, johdonmukaisesti ja rauhallisesti osoittaa, ettei tietynlainen käytös ole suotavaa, suuttumatta. Vihan tunne nostaa yleensä päätään silloin, kun tieto ja taito ovat heikoilla. Ihminen ottaa koiran käytöksen usein henkilökohtaisena loukkauksena. On hyvä muistaa, ettei eläin kykene kostamaan tai loukkaamaan tietoisesti ihmisen tunteita. Jos ihminen reagoi eläimen käyttäytymiseen tunteella, mennään koulutuksessa väärään suuntaan.

  Tässä ja nyt

Koira elää hetkessä. Se oppii koko ajan jotain, vaikka tarkoituksemme ei ole sitä juuri silloin opettaa. Ihminen saattaa miettiä asioita kauaskin tulevaisuuteen, koiralle tärkeää on vain tämä hetki. Jos koiran kanssa halutaan onnistua, on osattava elää hetkessä, tässä ja nyt. Koiran nuhtelu ei toivotun käytöksen jälkeen, ei hyödytä mitään.  Ajoissa reagointi on kaiken a ja o. Koiran käytöstä voi muokata myös ennakoinnilla, jolloin ihminen tekee alusta alkaen ei toivotun käytöksen mahdottomaksi, ehkäisemällä sen. Kun käytöstä ei tapahdu, se ei pääse vahvistumaan. Positiivinen vahvistaminen vaatii ihmiseltä hieman ajattelua. Pikaisesti tehty rankaiseminen, vaatii ihmiseltä vain reagointia. Jos kulkisimme päivittäin koirat vapaana, oma käyttäytymisemme olisi todennäköisesti hyvinkin  erilaista. Koiran kytkeminen on yhteiskunnassamme pakollista, mutta se ei saisi estää meitä miettimästä oman käyttäytymisemme seurauksia ja sitä kautta vaikutusta koiran käyttäytymiseen.

Kouluta, kouluta ja kouluta

Kouluttaminen on ensisijaisesti uusien käytösten luomista. Ihmiselle on tyypillistä keskittyä kieltämään ja rankaisemaan koiraa käytöksissä, joita ei halua sen tekevän. Olemme valmiita nyppimään hihnaa vuosi toisensa jälkeen ja hokemaan ei-sanaa. Vaikka tilanne ei muuttuisikaan, ihminen jatkaa usein samaa käytöstään. Koulutuksen perusajatus on, että asioita osattaisiin hallita paremmin. Koiralle sen tulisi antaa tietoa siitä, miten sen kannattaa toimia.

Tutkimukset tuottavat jatkuvasti uutta tietoa ja maailma muuttuu sen mukana. Olemmehan me vaihtaneet lankapuhelimetkin jo miltei kokonaan kännyköihin.  Silti, koiraharrastajat ovat hitaita hyödyntämään uusimpien tutkimusten tuloksia ja muuttamaan omaa käytöstään koiran kouluttamisessa. Muutosta ei tapahdu jos jämähdämme selittelemään. Pyörittelemme vanhoja termejä, jotka ovat vailla selkeää sisältöä. Tapa pitää ihmiset kiinni vanhoissa tutuissa kaavoissa.  Muutos lähtee aina itsestä, omien tapojen ja tottumusten muuttamisesta.

Sekä omistajalle, että koiralle rutiineissa pitäytyminen on helpompaa kuin muutoksen tekeminen. Ihminen pitää omista mielipiteistään kiinni vahvemmin kuin eläin. Koira muuttaa nopeastikin omaa käyttäytymistään, jos se huomaa uuden käytöksen kannattavammaksi kuin vanhan. Ihminen sen sijaan yrittää yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka käytös ei tuottaisi tulosta. Kun alamme ajattelemaan asioita uudella tavalla, joudumme astumaan ulos omalta mukavuusalueeltamme. Rutiineista luopuminen on vaikeaa, uudet tavat vaativat keskittymistä siihen, mitä tekee.

Eläimen kouluttaminen vaatii aikaa ja vaivaa. Ei välttämättä paljoa, mutta koulutuksen tulee olla johdonmukaista ja säännöllistä. Jotta koira oppii uuden käytöksen rutiinin omaiseksi, se vaatii lukuisia toistoja. Käyttäytymisen muutos on mahdollista silloin, kun ihminen kykenee kontrolloimaan ensin omaa käyttäytymistään ja sen myötä myös koiran käyttäytymistä.

  Lopeta selittely

Meillä on aina lukuisia selityksiä sille, miksi koira ei opi. Koira ei halua totella tai se osoittaa mieltään. Usein kuulee myös sanottavan huonosti käyttäytyvästä koirasta, että se pyrkii johtajan paikalle. Tiedämme varsin hyvin, että koira oppii nopeasti uusia asioita. Ihminen pyrkii usein ohjaamaan koiran käyttäytymistä rajaamalla, estämällä, kieltämällä, tarttumalla ja rankaisemalla. Ympäristö ei tätä tee, se usein palkitsee koiran. Kun koira valitsee ympäristön ihmisen sijaan, otamme herkästi koiran käyttäytymisen henkilökohtaisena loukkauksena, tunnemme pettymystä, raivoa ja jopa häpeää. Koira on eläin, eikä sen käyttäytymiseen liity mitään henkilökohtaista.

Jos koira on oppinut tulemaan nopeasti luokse kotipihassa, se ei välttämättä osaa yleistää oppimansa. Koira on oppinut nopeasti asian ytimen, mutta sille on vielä opetettava sama toimintamalli erilaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin.

On monia vaihtoehtoja, jotka saattavat hidastaa koiran oppimista. Koiraa kouluttaessa kannattaa keskittää ajatus ja tekeminen siihen, mitä itse haluaa. Sen jälkeen tehdään haluttu asia  koiralle kaikkein kannattavimmaksi. Auta koiraasi ymmärtämään mitä haluat ja opeta koirasi haluamaan samaa asiaa. Käytösongelmat eivät poistu muutamassa sekunnissa. Ihmisen ja koiran ajatusmaailma on erilainen. Koirat eivät tarjoa toisilleen nameja, eivätkä heitä toisiaan rämisevillä purkeilla. Ne eivät myöskään nostele toisiaan tai kytke toisiaan kiinni. Koirien ja ihmisten maailma on erilainen.

Eläimen käytöstä voi muuttaa ja muokata. Vanhaa käytöstä ei voi poistaa, mutta sen rinnalle voi kouluttaa uusia, korvaavia käytöksiä. Hätäkorjauksilla tai hätäratkaisuilla ei saavuteta pysyvää tulosta missään asiassa. Pysyvät ratkaisut vaativat aina huolellista toimintaa, aikaa ja vaivaa.

  Panosta pentuun

Kouluttaminen on käyttäytymisen muokkaamista. Koiralle on rakennettu sisäiset käyttäytymismallit, jotka tulevat perimästä, sekä ympäristön vaikutuksista. Pennun tullessa taloon on hyvä miettiä miten haluat sen käyttäytyvän. Haluatko, että se kulkee vapaana lähelläsi? Vai haluatko, että sen kanssa on mukava kulkea kaupungin hulinassa? Nuoren koiran käyttäytymismallit eivät ole viellä kovin vahvoja, joten niitä on helppo lähteä muokkaamaan. Pentua voi määrätietoisesti ja reilusti ohjata käyttäytymään eri tilanteissa toivotulla tavalla. Helpommalla pääsee jos muistaa: Mitä et halua koiran tekevän isona, sitä se ei saa tehdä edes pienenä.

Koirat ovat yksilöitä. Edellinen pentu saattoi oppia hyville tavoille, ihan vaan mukana kulkiessa. Kun uusi pentu tulee taloon, se onkin täysin vastakohta ja sillä tuntuu olevan kaikki "väärät käytösmallit" hienosti hallinnassa. Koirat ovat myös mestareita oppimaan toisiltaan, matkimalla käytöstä. Kannattaa siis miettiä, onko soveliasta viedä pentua yhtä aikaa remmilenkille vanhemman koiran kanssa, jolla ei ole käytöstavat hallussa. Usein tuntuu, että varsinkin ne ”ei toivotut” käyttäytymismallit, nuori koira imee vanhemmalta koiralta itseensä todella helposti. Tällöin on ehkä kannattavampaa ohjata nuorta koiraa parempaan suuntaan antamalle sille runsaasti yksilöllistä ohjausta.

On hyvä pitää mielessä, että ”ei toivotun” käyttäytymistä muokatessa, täytyy onnistumisia saada tuplasti, jopa triplasti enemmän kuin epäonnistumisia. Näin onnistuneista tilanteista syntyisi koiralle rutiini. Aikuisen kodinvaihtajan kanssa joutuu siis usein tekemään töitä tuplasti enemmän kuin nuoren pennun kanssa. Ei ole välttämättä avain onneen ottaa pennun sijasta jo ”valmiiksi koulutettua” aikuista koiraa. Toki niinkin voi käydä, että kodinvaihtaja sulautuu luonteen ja käyttäytymisen puolesta perheeseen, aivan itsekseen. Aina kun uusi koira on tulossa taloon, olisi hyvä selvittää perheen kesken, miten haluaa koiran käyttäytyvän. Näin ollen nuoren pennun tai aikuisen kodinvaihtajan on huomattavasti helpompi sopeutua ja oppia perheen tavoille. Kaikilla perheenjäsenillä tulee olla samat säännöt koiralle. Ei ole reilua, että yhden kanssa koira saa haistella kaikki hajut ulkona, kun toisen kanssa sen täytyy olla kontaktissa vasemmalla sivulla. Koira toki oppii myös käyttäytymään eri ihmisten kanssa eri tavalla, mutta se vie aikaa ja voidaan miettiä onko se koiraa kohtaan reilua?

Luo koiraasi hyvä suhde 

Mikäli koira kunnioittaa sinua ja sinä koiraasi on teillä edessä mukava yhteinen taival. Kunnioitusta ei voi saada väkisin, se on ansaittava. Kiristys, uhkailu ja väkivalta on syytä unohtaa kun toimitaan eläinten kanssa. Ole rehti ja reilu. Ole koirallesi tuki ja turva. Koirat oppivat myös erehdyksen ja virheen kautta, joten virheistä ei kannata masentua. Sitä vastoin, mikäli virheitä koiran käytöksessä tapahtuu, on hyvä pysähtyä hetkeksi peilin eteen miettimään mitä teit väärin? Miksi koira käyttäytyi kyseisellä tavalla kyseisessä tilanteessa? Koiran kanssa touhutessa tärkein asia on ymmärtää, että eläin ei ymmrrä. Koiran arvomaailma on täysin erilainen kuin ihmisen. Koulutus lähtee usein vinoutumaan siinä vaiheessa, kun unohdamme olevamme tekemisissä eläimen kanssa.  Koira voi olla lahjakas yksilö, mutta se on kuitenkin koira.  Oppiminen ilman yhteistä kieltä toimii parhaiten saadun palautteen kanssa. Kun toiminta on oikean suuntaista siitä seuraa mukava palkkio. Koira on kuitenkin koira, se ei ole ihminen vaikka miten käytöstä muokkaisit. On myös hyvä muistaa antaa koiran olla ihan vaan koira. Sen täytyy saada toteuttaa lajilleen tyypillistä toimintaa, kaivamista, nuuhkimista, juoksemista, saalistamista. Pennun kannattaa antaa olla pentu, vaikka kyseessä olisikin toivottu harrastuskoiran alku.

  Perustaidot kuntoon

On olemassa muutamia niin kutsuttuja perus taitoja, jotka olisi hyvä opettaa koiralle aivan ensimmäiseksi. Ilman näitä perustaitojen osaamista, muiden käytöstaitojen opettaminen on huomattavasti vaikeampaa. Uuden oppiminen on lähes mahdotonta, mikäli koiraan ei saa kontaktia ja se reagoi vahvasti ympäristön ärsykkeisiin.

Lähellä pysyminen ja kontakti:  Koira oppii pysymään omistajan lähellä. Oppii tarkkailemaan omistajaa ja sietää ympäristön ärsykkeitä. Nuorella koiralla on yleensä suuri tarve hakea kontaktia omistajastaan, sitä kannattaa käyttää hyväksi.

Luopuminen: Koira oppii luopumaan haluamistaan asioista. Oppii keskittymään toimintaan palkkion sijaan, sekä saa hyvän työmoraalin.

Paikalle rauhoittuminen:  Rauhallinen koira osaa keskittyä annettuihin tehtäviin kiihtynyttä paremmin. Syöminen rauhoittaa koiraa, joten ruoka toimii rauhoittavana palkkiona. Lelulla palkkaaminen saa koiran kiihtymään. Pienikokoisen koiran pennen voi opettaa rauhoittumaan sylissä.

Kohde työskentely: Koira opetetaan koskettamaan erilaisia kohteita, joko kuonollaan tai tassullaan. Esimerkiksi nenäkosketus käteen, nenäkosketus kosketuskeppiin tai tassu kosketus hiirimattoon. Kohdetyöskentely innostaa koiraa pelaamaan ihmisen kanssa erilaisia koulutuspelejä ja oppimaan. Eläin oppii erottelemaan kohdetyöskentelyn kautta, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kun saamme toiminnat toimimaan ympäristöstä riippumatta, voi periaatteessa kouluttaa ihan mitä vaan.

  Koira ei ole susi

Monien ihmisten käsitys koiran käyttäytymisestä perustuu 1940-luvulla tarhaoloissa tehtyyn lyhytkestoiseen susitutkimukseen, joka antoi väärää tietoa susien käyttäytymisestä.  Virheelliset tulkinnat susien käyttäytymisessä yleistettiin koskemaan myös koirien käyttäytymistä, vaikka kyseessä onkin kaksi eri lajia. Susi voi olla koiran esi-isä, mutta koira ei ole susi. Tuolloin syntynyt dominassimalli elää kuitenkin yhä sitkeästi koiraharrastajien keskuudessa.

Myöhemmin huomattiin, että susien käytöstä on tulkittu väärin. Susien käyttäytyminen luonnossa on paljon monimuotoisempaa kuin tarhaolosuhteissa.

Frank Beachin tekemän koiralauma-tutkimuksen mukaan vain pieni osa korkean statuksen omaavista koirista käyttäytyy mahtailevasti. Laumassa arvostetaan koiraa, joka on varma omasta asemastaan. Varma koira ei pullistele muille, eikä yritä hallita tilanteita fyysisesti. Beachin mukaan laumassa statukseltaan korkein koira, ei hallitse muita koiria, vaan olemassa olevia resursseja.

Kahdenkin koiran välinen suhde on erittäin monimuotoinen, eikä arvojärjestys ole kovin vakaa. Esimerkiksi luusta taistelevista koirista voittaa yleensä se, joka on sillä hetkellä motivoituneempi saamaan luun itselleen. Tappelussa ei haeta johtajan paikkaa, vaan taistellaan koiran arvostamasta resurssista. Koira haluaa pitää kiinni niistä resursseista, jotka se kokee palkitsevana. Eri koirilla nämä resurssit ovat erilaisia asioita. Toisille se voi olla lämmin lepopaikka, toisille herkullinen luu tai esimerkiksi omistajan läheisyys.

Vanhoihin myytteihin perustuen meille on opetettu, ettei koira saisi syödä ennen ihmistä. Koira ei saisi nukkua ihmisen vieressä. Rappusten ylätasolla makaaminen on paha asia, eikä koira saa koskaan kulkea ovesta ennen ihmistä. Koira ei saa aloittaa leikkimistä, eikä varsinkaan vetoleikkiä saa ikinä lopettaa koiran voittoon. Pelättiin, että jos ihminen antaisi hiemankin periksi, vahva koira pyrkisi välittömästi pomoksi pomon paikalle. Näillä tavoilla ei kuitenkaan ole tekemistä ihmisen ja koiran välisessä suhteessa. Tällä tavoin ihminen vain opettaa koiralle tietyt käyttäytymismallit tiettyihin tilanteisiin. Ihmiset ja koirat eivät pysty muodostamaan yhtä laumaa, sillä eri eläinlajit eivät laumaudu keskenään. Sen sijaan ne voivat kuitenkin elää symbioosissa toistensa kanssa, muodostaen hyvän kumppanuus suhteen.