tiistai 15. joulukuuta 2015

Häiriöhajujen harjoittelua

Hajutyöskentelyssä itse pidän tärkeä häiriöiden harjoittelua hallitusti. Hallitusti-sanalla tarkoitan sitä, että häiriöt ovat ennalta tehtyjä, ne on ohjaajan tiedossa ja näin ollen ohjaaja kykenee miettimään etukäteen miten toimia, mikäli koira tarttuu häiriöön.

Jäljellä nämä hallitut häiriöt voi hyvinkin sijoittaa ensin vähän jäljen sivuun ja sitten tuoda jäljen päälle. Tärkeintä on merkata kunnolla ja näkyvästi missä häiriö on. Mikäli koiraa joutuu jäljellä korjaamaan tulisi se tehdä siinä vaiheessa kun koira on vaihtamassa oikealta hajulta häiriölle. Riippuen häiriöhajusta koira reagoi aina hiukan eri tavalla kun kiinnostuukin toisesta kuin halutusta hajusta. Elekieli muuttuu, joka on usein nähtävissä hännän asennon muuttumisessa.
Korjaaminen jäljellä tulee siis tehdä juurikin siinä vaiheessa kun koira saa häiriöhajun ja sille tulee siihen kiinnostus. Ennen kuin koira siis tarttuu häiriöhajuun. Mikäli koira lähtee häiriöhajulle, nappaa sen nenäänsä ja  kiinnostuu siitä, on korjaaminen turhaa. Koiran on huomattavasti helpompi ymmärtää korjaamista kun se tehdään juuri oikeaan aikaan. Silloin sen on viellä mahdollista luopua kiinnostuneestaan häiriöhajusta ja valita oikean hajun seuraaminen sen sijaan. Mutta jos hommaan puututaan kun koira on etsimässä häiriöhajua, korjaamisessa puututaan vaan hajun etsimisen lopettamiseen. Tällöin koirasta voi hyvinkin tulla ohjaaja riippuvainen ja häiriöherkkä. Sille ei ole opetettu ettei oikealta hajulta saa poiketa häiriöhajulle. Sen on annettu mennä häiriöhajulle, keskeytetty homma jonkin ajan päästä ja viety se takaisin oikealle hajulle,

Purkkiradalla häiriöiden harjoittelu on vieläkin helpompaa kuin maastossa, ympäristön hallitsemisen takia. Purkeilla on todella helppo hallita se, missä häiriö on ja milloin koira vaihtaa oikealta hajulta häiriöön. Purkkiradalla häiriöhajuilta pois siedättäminen on helppoa, koira ei koskaan saa häiriöhajusta palkkaa. Se ei pääse häiriöhajuun käsiksi, eikä se tuota mitään. Pahimmassa tapauksessa oikean hajun voi napata radalta pois, jolloin koiran palkkion saamisen mahdollisuus poistuu mikäli häiriöhajun kiinnostus on liian suurta.
Koira oppii myös virheistään, eikä virheitä kannata pelätä. Se on tärkeä prosessi häiriöhajujen opettelussa. Tietenkään ei kannata heti aloittaa liian ylitsepääsemättömillä hajuilla, pihviä ei ehkä kannata tunkea purkkiradalle ensimmäisenä ruokahäiriönä.
Harjoituksen tarkoituksena on, että ihan sama mikä haisee, koira valitsee oikean hajun aina ensisijaisesti.

Häiriöhajuissa vain mielikuvitus on rajana. Suurin haaste on tietenkin se, mistä koira on eniten kiinnostunut. Joillekin se voi olla riista, joillekin ruoka. Toiset eivät voi olla haistelematta muiden koirien hajuja. Purkkiradalla tehty häiriöhajujen mitätöinti on helppo siirtää maastoon. Koira on jo oppinut ettei häiriöhaju tuota mitään, joten kynnys vaihtaa oikealta hajulta häiriöön kasvaa.

Mayan kanssa olemme alkaneet treenaamaan häiriöhajuja, siis niitä kiinnostavia. Olen alusta alkaen purkkiradalla käyttänyt "kylmissä" purkeissa jotakin hajua, mutta olen valinnut ne koiralle mahdollisimman miedoiksi ja mielenkiinnottomiksi. Yleensä käytän erilaisia tee makuja, niitä kun minulta löytyy kaapista runsaasti. Mietoja mausteita, ihmisen hajua yms. Nyt olen ottanut mukaan ruokahäiriötä ensin ihan hallitusti purkkiradalla. Tämä onkin osottautunut hyväksi treeniksi, Mayan oli todella vaikea luopua ruuan hajusta. Nuorella koiralla on muutoinkin keskittyminen hajutyöskentelyyn toisinaan vaikeaa, joten koen tämän tyyppisen harjoittelun erittäin opettavaisena ja tärkeänä. Häiriöhajujen harjoittelu vahvistaa koiran motivaatiota oikeaa hajua kohtaan, siitä se saa aina palkkion.

Purkkiradalla on helppo pitää harjoituksen onnistumis prosentti suurena. Mikäli joku häiriöhaju osottautuu ylitsepääsemättömäksi tässä vaiheessa, voi häiriöpurkin vaihtaa toiseen. Itse käytän yhdessä harjoittelussa usempaa häiriöhajua ja vaihtelen niitä harjoituksen aikana. Koiralla saattaa siis olla yhden treenin aikana 10 eri häiriöhajua, vaikka purkkitelineessä käytänkin maksimissaan neljää purkkia kerrallaan.

Tässä meiltä lyhyt pätkä ruokahäiriöstä. Pätkä on lyhyt, koska tämän reilun minuutin verran harjoitus onnistui ja sen jälkeen ruokahäiriö vei voiton. Lisää treeniä vaan...



Ei kommentteja: