Se suurin häiriö

Nose workissä koiralle opetetaan haju/hajut. Sen lisäksi se opetetaan etsimään näitä hajuja ympäristöstä riippumatta ja ilmaisemaan ne ohjaajalleen. Kuulostaa erittäin yksinkertaiselta, periaatteessa se sitä onkin. Mielestäni se on se helpoin osuus tässä lajissa, koiran opettaminen. Yleensä koirilla on luontainen kyky käyttää nenäänsä ja osata etsiä, joten näitä kykyä ei tarvitse niille edes pahemmin opettaa, riittää kun vain vahvistaa halutun hajun etsimistä ja löytämistä.
Vaikeus astuu mukaan siinä vaiheessa kun etsintään laitetaan koiran lisäksi ihminen. Koiralle se pahin häiriö liinan toisessa päässä.
Ihan pelkkä kytkettynä etsintä, on asia, mitä tulee harjoitella koiran kanssa runsaasti. Mitä huonommin ohjaaja hallitsee liinan käytön, sitä suurempi häiriötekijä se on koiralle. Ja mitä vähemmän koiraa on totuteltu liinan antamiin paineisiin, sitä pahemmin se niistä häiriintyy.
Alkeet tykkään itse opettaa koiralle vapaana, jolloin se ei saa turhia häiriöitä liinan liikkeistä, vaan se saa tehdä itsenäistä työskentelyä ja kasvattaa itsevarmuuttaan. Kun itsevarmuus ja yrittämisen halu alkaa olla kunnossa, otan harjoituksiin mukaan kytkettynä etsimisen. Nose workissä koira etsiikin kytkettynä huomattavasti useammin kuin vapaana, joten siihen taitoon kannattaa oikeasti panostaa.

Liinan pituus

Koesäännöissä etsintään käytetyn liinan pituutta ei ole määritelty. Sen saa siis jokainen valita oman mieltymyksensä mukaisesti. Kuitenkin itse suosin valintaa koiran mukaan. Kyse on myös aika paljon siitä, mihin koirasi opetat ja mihin sen totutat. Asiaa kannattaa kuitenkin pysähtyä miettimään myös koiran näkökulmasta, mikä on sen työskentelylle suotuisinta.
Mitä nopeampi koira, sitä enemmän ohjaaja joutuu juoksemaan jos koira työskentelee lyhyessä liinassa. Lyhyellä liinalla aiheuttaa nopealle koiralle lukuisia liina stoppeja, jotka aina kerta toisen jälkeen joko häiritsee koiran keskittymistä, tai turhauttaa koiraa. Liinassa tulisi aina pitää tasainen paine, eikä nykäisyjä ja stoppeja saisi turhaan tehdä. Jokainen turha nykäisy syö koiran motivaatiota ja katkaisee keskittymisen. Vähän sama jos ajatellaan, että katsot jännittävää elokuvaa. Yrität keskittyä siihen, mutta vieressä oleva ihminen tahtoo koko ajan puhua sinulle jotakin muuta. Jossain vaiheessa keskittymisesi herpaantuu. Koirat opetetaan pienestä lähtien kuuntelemaan remmin painetta, onhan remmissä vetäminen yksi sellainen asia, mitä me pidämme "huonona käytöksenä". Pari ensimmäistä vuottaan tai ainakin ensimmäisen vuoden, koiralle opetetaan ettei remmi saa kiristyä. Miksei koira kuuntelisi tätä remmin kiristymistä etsinnässä, kun sille on se taottu päähän niin monesti vapaa-ajalla?

Hidastempoisella koiralla 3m liina saattaa toimia ihan hyvin, eikä ohjaaja aiheuta koiralle sen suurempia nykäisyjä. Mutta on hyvä muistaa koiran tahdista huolimatta, mikä on paineistamista ja mitä se koiran työskentelyyn aiheuttaa.
Jokainen varmasti kouluajoilta muistaa tilanteen missä tehtiin itsenäisesti harjoitteita ja opettaja kiersi luokassa katsomassa. Muistatteko kuinka tunnetila vaihtui siitä kun opettaja oli luokan toisella puolella siihen, kun opettaja tuli niskasi taakse? Omasta kokemuksestani voin ainakin myöntää, että paineistuin niskan takana tarkkailevasta opettajasta niin paljon, että keskittyminen herpaantui, tulin epävarmaksi ja kysyin oitin neuvoa vaikka en sitä edes välttämättä olisi tarvinnut.
Sama voi tapahtua koiralle. Niskan takana tarkkaileva ohjaaja saattaa olla vieläpä jopa hiukan kumartuneena pieneen koiraansa päin ja koiran paineistaminen on taattua. Tämä voi aiheuttaa etsinnän motivaation huononemista ja pahimmillaan koira voi lopettaa hyvällä fiiliksellä alkaneen etsinnän kokonaan. Toiset koirat taas paineistuvat ohjaajan liian lähellä olosta niin paljon, että tekevät ilmaisukäytöksen ihan vaan saadakseen työn päätökseen.
Ja aivan varmasti on myös olemassa koiria, jotka eivät häiriinny tästä ollenkaan.

Kannattaisiko sitten koiralla pitää 15m liinaan nose etsinnöissä? Jos ohjaaja hallitsee koko liinan pituuden, miksei?
Itse olen kokeillut eri mittaisi liinoja. 10m liina ajoneuvoetsinnässä tuotti hankaluuksia. Koiran mennessä ajoneuvon toiselle puolelle, olin minä 10m väärällä puolella. En siis todellakaan kyennyt näkemään koiraani tai pysymään sen perässä. Pitkän liinan kelaaminen lyhyelle ja taas päästäminen pitkälle aiheutti sen verran lihastyötä ja vaati keskittymistä, että se oli kaikki pois koiran tarkkailusta. Missasin monta koiran elekieltä ihan vaan, koska kelasin pitkää liinaa lyhyemmäksi.
Kun huomasin liinan häiritsevän keskittymistäni lopetin sen kelaamisen. Ajattelin, että antaa mennä sillä koko 10m pituudella. Koiran mennessä ajoneuvon toiselle puolelle, liina osui maahan ja jäi jumiin renkaan alle. Tästä aiheutui turha stoppi ja koira otti sen rankaisuna. Se oli juuri löytänyt hajun toiselta puolelta ja oli menossa sitä ilmaisemaan. Yht äkkinen liinapidätys tappoi motivaation ja koirani lopetti työt.

Tässä yksi harjoitus 10m "pyykkinaru" liinalla. Videosta näkee hyvin miten koira häiriintyy ja miten minä joudun panostamaan pitkän liinan käyttöön. Homma ei ole harmoonista, eikä sujuvaa. Liinan materiaali ja pituus on koiralle vain haitaksi.



Mitä pidempi liina, sitä enemmän koira saa työskentelyynsä tilaa. Mutta sitä enemmän ohjaaja joutuu liinaa rullaamaan pitkäksi ja lyhyeksi.. ja taas pidemmäksi ja jälleen lyhyemmäksi.
Noseworkissä liina ei saa sotkeentua rekvisiittaan, eikä sillä saa siirtää esimerkiksi lattialla olevia laatikoita. Näin ollen liinan tulee pysyä kireällä ja mielellään niin, ettei se koske missään vaiheessa maahan. Maata pitkin laahaava liina sotkeentuu koiraan, rekvisiittaan tai jää jumiin esimerkiksi auton renkaan alle, koiran mennessä auton toiselle puolelle.

Liinan käyttö onkin yksi niitä suurimpia asioita mitä ohjaajan tulee harjoitella. Löytää omaan käteen sopiva liina, materiaaleja on tarjolla monia. Liinan pituus tulee olla sellainen, että se on helposti hallittavissa, mutta koiralle tulee suoda tilaa itsenäiseen työskentelyyn ilman, että ohjaaja painostaa niskan takana. Liina on hyvä olla kevyt, jottei se hakeudu voimakkaasti maatakohti ollessaan pitkällä. Kannattaa myös huomioida jännityksestä hikoilevat kädet tai sadesää, onko liinassa pitoa vaikka se olisi märkä? Nose workin koesäännöt kieltävät remmin irroittamisen kädestä etsinnän aikana. Liinan on siis pysyttävä kädessä kesällä ja talvella. Helteessä ja kaatosateessa.
Muoviset "pyykkinaru" liinat ovat kankeita ja varsinkin sateella liukkaita. Nahkaliina on kestävä oikein hoidettuna, voisi sanoa jopa että ikuinen. Mutta pito on huono omasta mielestäni. Nahkaliina tarvitsee kylkiäiseksi nahka hanskat, jotta pito pysyy ja ote ei lipeä. Nahkaliina on myös hiukan tönkkö uutena, toki käytössä se pehmenee ja sen olemus paranee.
Itse suosin "krippiliinaa". Eli kankaista liinaa jossa on kumi päälyste. Se on kevyt ja siinä on hyvä pito. Nahkahanskoilla pitoa saa parannettua, mutta liina pysyy hyvin tuntumassa ilman hanskojakin. Se ei ime itseensä vettä ja sateella liina on ihan yhtä pitävä ja kevyt kuin kuivallakin ilmalla.
Vain kokeilemalla erilaisia liinoja, voit löytää itsellesi sopivimman materiaalin ja sopivimman pituuden. Eikä kaikkea tarvitse aina ostaa itselle kokeiluun. Kysy treeneissä lainaan toiselta hänen käyttämää liinaa.

Liinan käyttö

Kuinka liinaa tulisi sitten käyttää? Jokaisella on hiukan oma tyylinsä siihen missä kädessä liinaa pitää ja miten sitä käteensä rullaa. Pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen että liina aina kelautuisi lyhyemmällä kun koira tulee lähemmäs ja taas vapautuu pidemmälle jos koira ryntää kauemmas. Liina pitäisi aina pyrkiä pitämään tasaisen tiukalla ja välttää niitä turhia nykäyksiä ja stoppeja.
Flexi on automaattisesti kelautuva liina. Kun koira menee pidemmälle liinaa vapautuu, kun se tulee lähemmäs, liina lyhenee. Se on aina tasaisen kireällä (kunnes loppuu tai painetaan jarrua). Tälläiseen flexin pehmeään toimintaan tulisi pyrkiä "manuaalisella" liinalla. Se ei häiritse koiraa, ei aiheuta turhia nykäisyjä riippumatta siitä mihin suuntaan koira milloinkin menee.

Flexi voisikin olla hyvä väline etsinnässä, mutta siinä on vain kaksi toimintoa: vapaa ja lukitus. Siinä pitäisi viellä olle pehmeästi jarruttava toiminto. Koska sellainen puuttuu, on ainoa vaihtoehto flexissä jarruttaa koiraa manuaalisesti tarttumalla naruun. Tämä taas aiheuttaa väistämättä käsien palamisen ilman hanskoja, koska flexit ei ole suunniteltu niin, että niihin käsillä tartutaan. Itse en käyttäisi flexiä missään nimessä etsinnässä, koska siinä ei kykene koiralle ystävällisesti kertomaan, että tila loppuu ihan just kesken. Koira saa välttämättä kunnon voimakkaan nykäisyn. Flexissä ei myöskään ole mitään varoitusta sille, että hihnaa on kelan sisällä enää metrin verran, jotta nykäisyyn pystyisi itse vaikuttamaan myötäilemällä.

Liinan lyhyeksi rullaamisen ja pidemmäksi vapauttamisen idea on helppo ymmärtää kun katsoo perhokalastusta. Ehkä se olisikin hyvä laji opetella nose workin rinnalle 😁





Paras tapa harjoitella liinan käyttöä on mielestäni  lenkillä. Normaalin remmin sijaan otatkin käyttöön 10m liinan. Lenkkeillessä ei haittaa vaikka  välillä tuleekin tahattomia stoppauksia. Lenkkeilyssä on kaikkein turvallisinta harjoitella pitkän liinan hallintaa ja se on tehokastakin, koska moni meistä lenkkeilee ainakin 3 krt päivässä.

Miten liinaa sitten tulee käyttää?

Ensimmäinen huomioitava asia on se, että tarvitset siihen kaksi kättä.  Kun käsittelet liinaa, Silloin ei voi tehdä muuta, eikä keskitytä muihin asioihin, ainoastaan koiran tarkkailemiseen, jotta liina lyhenee ja pitenee oikeaan aikaan.

Liina pidetään kerällä usein vasemmassa kädessä. Vasen käsi on rentona vasemman jalan vieressä alhaalla. Kerän tulee olla sopivan löysällä, jotta se pitenee tasaisesti koiran vedosta.

Vasemmasta kädestä liina menee oikean käden läpi koiran valjaisiin. Oikea käsi toimii siis liinan säännöstelijänä. Se joko antaa liinan liukua pidemmäksi tai jarruttaa liinan pituutta. Se myös lyhentää liinaa viemällä sitä vasemman käden kerälle. Oikean käden tehtävänä on pitää liinassa koko ajan samanlainen jännitys. Kun liina on  koko ajan yhtä kireällä koiran valjaissa,  se ei häiritse koiran työskentelyä. Kun koira tuntee valjaissaan koko ajan saman paineen se ei kiinnitä siihen huomiota. Jos oikea käsi estää liinan pitenemisen, koira tuntee valjaiden kautta "stoppauksen". Usein nämä stoppaukset, eli nykäisyt, ovat ainoa helppo keino koiran herättelyyn. Mikäli koira haistelee jotain ei toivottua, voi liinasta nyppäisemällä saada koiran huomion ohjaajaan. Koirat oppivatkin nopeasti liina stoppaukset ja usein kun liinasta nykäisee, koira lopettaa työt ja ottaa ohjaajaan kontaktia. Tämä on hyvä ja helppo konsti kommunikoida koiran kanssa, kun se kulkee kymmenen metriä edellä, mutta tämän takia vahingossa tapahtuvat nyppäykset pilaavat helposti koiran onistuneen suorituksen.
Liian löysällä oleva liina taas sotkeutuu koiraan tai kasvillisuuteen, sekä sen pienikin kiristyminen tuntuu saman tien koiran selässä stoppauksena. Mitä pienempi koira, sitä helpommin löysällä oleva liina sotkeutuu sen tassuihin aiheuttaen jopa vaaratilanteita kovassa vauhdissa. Liinassa tulee olla aina mahdollisimman tasainen paine. Tällöin  liina toimii  myös napanuorana, jota pitkin pystyt tulkitsemaan ja lukemaan koirasi käyttäytymistä.

Jotta tiedät katsomatta vasempaan käteesi paljonko kerässä on liinaa jäljellä (jottei tule yllättävieä stoppauksia tämänkään takia) on liinaan hyvä laittaa pari solmua. Toisen solmun voi tehdä ihan liinan päähän "jarru solmuksi" jottein liina pääse luiskahtamaan kokonaan kädestä. Toisen solmun voi tehdä metrin päähän liinan päästä, jolloin solmun tullessa oikeaan käteen tiedät, ettei vasemmassa kädessä ole enää kerää jäljellä.



Kun liinan pidentäminen ja lyhentäminen onnistuu koiraa turhaan stoppaamatta, voidaan alkaa keskittyä työskentelyyn koira liinassa. Yksi asia mitä itse olen monesti huomannut jäljellä ja varsin monesti siitä ohjaajaa huomauttanutkin on se, että kun sitä liinaa on kymmenen metriä vasemmassa kädessä kerällä, niin annetaan sitä koiralle myös. Aika usein jostain syystä ohjaajat eivät anna koiralle liinan mitan vertaa liikkumatilaa  kuitenkaan. Toki on olemassa ympäristöjä, joissa koiran turvallisuuden takaamiseksi koko liinan mittaa ei voi antaa. Mutta jos maasto on suotuisaa, kannattaa ilman muuta antaa koiralle niin paljon tilaa kuin se on mahdollista. Kuten aijemmin sanoin, ohjaaja liinan päässä on aina suurin häiriö. Mitä lähempänä koiraasi olet ja mitä enemmän rajoitat sen liikesuuntia liinalla, sitä enemmän häiritset koirasi työskentelyä.

Jos mietitään hetki miten koirat hajua työskentelevät, varmasti ymmärrät paremmin miksi olisi hyvä antaa työskentelyyn tilaa jos se on mahdollista. Koirat seuraavat hajua aina etsimällä hajun reunat. Toiset koirat tekevät tämän pienieleisesti ja toki siihen vaikuttaa myös koulutus taso. Mutta toiset koirat tekevät siksakkia suurestikin alkeissa ja toiset tekevät sitä suuresti myös jatkossa. Jos liina on lyhyellä, joutuu ohjaaja siksakkaamaan mukana. Jos me maltamme antaa koiralle työskentelyyn tarpeeksi tilaa, me voimme kulkea suoraan ja antaa koiran hakea hajun reunat rauhassa. Itselläni ei ainakaan oma kunto riitä kulkemaan koiran tahtia, joten pidemmän liinan käyttö säästää ohjaajan kuntoa, joka on tärkeää varsinkin pitkäkestoisissa suorituksissa.



Ohjaaja säästää myös omaa energiaansa, sekä koira ei saa turhia stoppauksia kun puun ympäri menevä liina irroitetaan kädestä ja napataan taas käteen puun toiselta puolelta. Ohjaajan ei tällöin tarvitse alkaa itse kiertelemään puita.
Nose workissä tulee huomioida, ettei remmiä saa tiputtaa kädestä. Mutta siellä ei kannatakaan käyttää kovin pitkää liinaa. Ohjaajan tulee muutenkin miettiä tarkkaan milloin koiralle antaa nose etsinnässä koko liinan mitan verran tilaa. Itse annan yleensä vain laatikko etsinnässä ja ulkoetsinnässä riippuen paljonko ja millaista rekvisiittaa sieltä löytyy. Ajoneuvoetsinnässä saa olla tarkkana ettei liina mene auton renkaan alle kun koira kiertää auton toiselle puolelle. Liina nimittäin jämähtää jykevästi renkaan ja maan väliin ja aiheuttaa koiralle usein voimakkaan stoppauksen. Itse kuljen usein ajoneuvoissa paljon ulompana kuin koira, jolla saan varmistettua ettei liina jää ajoneuvoihin jumiin. En siis kulje koiran takana, vaan ulkoreunalla takaviistossa.



hanne tilanne mielestäni on tälläinen, jossa koiralle voi antaa koko liinan mitan työskentely rauhaa, eikä ohjaajan tarvitse edes itse mennä radalle sotkemaan hajuvirtoja liikkeillään. Tähän pyrin aina itse, kun etsintäalue antaa sille mahdollisuuden.



Maapiilo treeni on hyvää harjoitusta ohjaajan liikkumiselle alueella silloin, kun tiedossa on vain koiran lähetyspaikka. Ohjaaja voi turhalla liikkumisellaan polkea hajupiilon ja tehdä siitä koiralle mahdottoman löytää. Tämä on hyvä treeni harjoitella liikkumista koiran takana, kohdasta minkä koira on jo tutkinut. Liinaa on annettava, sillä koira saattaa myös haluta palata takaisin, mikäli on mennyt hajupiilon ohi (viive). Tälläisen etsinnän ohjaaja voi pilata omalla toiminnallaan helpostikin. Joten suosittelen harjoitusta.