keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Etsijäkoiraliiton alkeiskurssi käynnistyi

Tänään alkoi, vihdoin ja viimein, etsijäkoiraliiton alkeiskurssi. Vaikka itse olenkin kovassa flunssassa ja Lolan tulevat juoksuhormoonit sekoittavat päätä, treenit menivät oikein hyvin. Itseäni jännitti kovasti onnistuuko jäljestys ollenkaan, vai etsiiko Lola tuttuun tapaan ilmavainulla ihmistä.
Tutustumis kurssista on jo aikaa kuukausia, mutta Lola näytti muistavan mikä oli homman idea.
Alkuhajun ottamisen jälkeen, nenä painui maahan melko pian ja jäljestys lähti vauhdikkaasti käyntiin. Välillä jouduin ottamaan muutaman juoksuaskeleenkin, että sain nopeasti liinan irti puista.

Lola etsi kaksi kertaa ja oli kerran etsittävänä.
Ensimmäinen etsintä alkoi hyvin.
Jälki oli suoraa ja se tehtiin ns. näkölähtönä. Eli olimme Lolan kanssa katsomassa kun etsittävä koira lähti metsän uumeniin.
Hienosti Lola pääsi heti jäljelle ja uskollisesti meni ryteikköjen läpi aina loppuun asti.
Ilmaisi jähmettymällä ja pöyhentämällä karvojaan.

Toinen jälki olikin sitten pidempi, sekä siinä oli mukana mutka.
Alku sujui hiukan takkuillen. Lola ilmeisesti meinasi aluksi lähteä seuraamaan ihmisen jälkeä, mutta pysähtyi sitten muutaman metrin jälkeen ja jäi istumaan ja ihmettelemään mitä sen pitikään tehdä.
Annoin alkuhajun uudelleen vetäen sitä samalla maata pitkin eteenpäin, jolloin Lola nuuhkaisi hajua ja lähtikin saman tien jäljelle. Sitten mentiinkin vauhdikkaasti alusta loppuun saakka. Esteitä ei kierretty vaan kaatuneiden puidenkin yli hypittiin kenguru loikalla.
Ilmaisu oli aivan mahtava.
Lola pysähtyi muutamia metrejä ennen maalikoiraa, nosti hännän ja korvat ylös sekä pöyhisti karvojaan. Palkkasin heti ruhtinaallisesti :)

Maalimiehenä Lola oli rennon letkeä siihen saakka kunnes etsijä tuli.
Hämärtyvä ilta, vahtivietti ja kenties ne juoksujen hormoonitkin saivat kuitenkin Lolan haukahtamaan tulokkaalle.
Nakkeja suuhun tunkemalla sain Lolan pian rauhoittumaan.
Tuo etsittävänä oleminen taitaakin olla haastavaa.
Täytyy alkaa panostaa siihen ,ettei Lola hauku tulijaa.

Itselleni haastavinta oli 10m liinan hallinta.
Ehkäpä sen oppii sitten ajan kanssa, kun liinan käyttöön tottuu. Nyt tuntui vaan koko ajan, että sitä narua on aivan liikaa ja se on koko ajan solmussa puun ympärillä.

Treeniseura oli mukavaa ja kouluttajat olivat asiansa osaavia.
Ensimmäiset treenit olivat siis todella opettavaisia. Paljon tuli taas uusia asioita opeteltavaksi. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että treenit sujuivat paremmin kuin kuvittelin.
Innostukseni on suuri ja harrastus tuntuu erittäin mielekkäältä, sekä minulle, että Lolalle.
Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavat treenit ovat tiistaina, tuskin maltan odottaa.



Lolan työ valjaat olivat yhden kerran käytön kokemuksen pohjalta, lyhyesti ja ytimekkäästi todella, todella hyvät.
Kiitos heille, jotka minulle tutustumis kurssilla valjaita suosittelivat :)
Tuli ostettua sitten kerralla istuvat ja kestävät, sekä ergonomiset valjaat.
Tämähän oli ensimmäinen kerta kun Lolalla oli valjaat päällä, eikä se häiriintynyt niistä lainkaan. Eli, eiköhän nuo ole päälläkin oikein hyvät koiran mielestä.

Nyt käperrymme Lolan kanssa peiton alle sulattelemaan kaikkea uutta oppimaamme ja odottelemme innolla tiistain koitosta. Silloin luvassa taas uusia haasteita ja vaikeampia harjoituksia.

Ei kommentteja: