Tänään treenasimme taas Juvanmalmin teollisuus alueella.
Olin suunnitellut Lolalle noin kilometrin mittaisen jäljen. Jäljellä oli 4 kulmaa, autotien ylitys (tie suolattu), sekä alikulku tunneli (tunnelit ovat Lolalle jänskiä paikkoja). Maaliin Lola sai mäyräkoira Rokin, jota se ei muistaakseni ole aikaisemmin edes etsinyt.
Matka alkoi hienosti. Lola haisteli huolellisesti sille annetun alkuhajun ja lähti oitis matkaan.
Ensimmäisessä tien haarassa Lola kääntyi vasempaan, vaikka jälki meni suoraan. Päätin kuitenkin mennä katsomaan miksi Lola lähti vasemmalle.
Etenimme noin 10m tätä "väärää" tietä. Haahuilimme siinä hetken ja palasimme sitten takaisin jäljelle. Jotakin kiinnostavaa tuoksua tuolla oli, mutta sen alkulähde jäi arvoitukseksi.
Matka jatkui taas reippaaseen tahtiin. Näin Lolan asennosta, että nyt mentiin jo puhtaasti ilmavainulla. Jälki kaartui vasemmalle tien yli, mutta Lola meni varmasti ja päättäväisesti suoraan.
Olen jo hyvin oppinut, että se saattaa mennä omia reittejään ilmavainun kanssa, eikä välttämättä kulje jäljen päällä. Niimpä seurasin sitä nytkin kiltisti, enkä pakottanut sinne missä jälki kulki.
Koska tiesin missä maali oli, minun oli helppo etukäteen miettiä mihin Lola minua vie. Ja niinhän se kävi mitä ajattelinkin..
Maali oli noin 50m päässä tien toisella puolella. Lola pysähtyi juuri siihen samalle linjalle maalin kanssa. Käänsi nenän kohti maalia ja katseli autotielle. Se halusi siitä yli, mutta lumipenkka oli liian suuri. Elekieli oli niin selkeä, että siitä ei voinut erehtyä.
Katsoin hyvän kohdan ja ohjasin Lolan siitä ylittämään tien. Toiselle puolelle päästyä se lähtikin oitis matkaan suurella innolla.
Loppumatka mentiin jälkeä pitkin, viimeinen kulma oli oikein mallikas ja ilmaisu erittäin selkeälukuinen.
Hienot treenit, vaikka se kulmien harjoittelu jäi vähäiseksi.
Sain taas videokuvaa jäljestä ystävällisen treenikaverin ansiosta, kiitos paljon kuvaamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti