torstai 23. helmikuuta 2012

Ortopedillä

Kävimme maanantaina Lolan kanssa ortopedillä Aistissa. Tarkoitus oli tutkia paremmin Lolan ontumisen syytä, sitä kun on jatkunut nyt reilun kuukauden.

Lolaa juoksutettiin, kävelytettiin, väänneltiin ja käänneltiin. Ainoa selvästi kipua aiheuttava liike tuli vasemman takajalan taaksepäin tehtävässä venytyksessä.
Lonkkia ei kuvattu, sillä Lolan lonkat on parisen vuotta sitten kuvattu jo.

Diagnoosi: alkava nivelrikko vasemmassa lonkassa.

Sain Lolalle nyt uutta Previcox-tulehduskipulääkettä, rimadyl kun ei näyttänyt auttavan. Lisäravinteina cartivettiä sekä omegamax-öljyä. Lääkärin mukaan nämä lisäravinteet ovat auttaneet monia nivel potilaita yllättävän hyvin.
Lola on nyt syönyt lääkkeitä 4 päivää ja ontuminen on vihdoin ja viimein loppunut!! Lola on selvästi piristynyt ja nyt sitä saakin pidellä kaksin käsin remmissä. Kuukausi ollaan nyt oltu remmiliikunnalla ja kaksi viikkoa pitäisi viellä olla.. Saas nähdä miten tässä käy ;)

Tässä viellä lääkärin lausuntoa:

Lievä vasemman takajalan ontuminen, nähtävissä etenkin kun koira kävelee hitaasti. Istuma-asento normaali. Erittäin hyvä lihaskunto, viellä ei ole tunnettavissa lihasasatrofiaa. Missään nivelessä ei havaita nivelnesteen lisääntymistä tai nivelturvotusta tai paksuuntumaa. Kaikki muut nivelet ovat liikkuvuudeltaan normaalit, vasemmassa lonkassa havaitaan normaalia pienempää liikettä ja kipua suoristuksen yhteydessä.

Laihdutus- tähtäin noin 42kg

Lonkkavika aiheuttaa ajan kanssa nivelen rappeumaa. Nivelruston puute aiheuttaa kipua. Tämä on jatkuva prosessi, jota emme saa pysäytettyä. Konservatiivisellä hoidolla saavutetaan useimmiten hyvää vastetta ja kipua saadaan hallittua jolloin elämänlaatu pysyy hyvänä. Mikäli tätä emme saa saavutettua, voidaan harkita lonkkanivelen proteesia, tekonivelen laittoa, mutta ainoastaan mikäli oireet ovat erittäin voimakkaat. Lihasmassan pitäminen hyvänä on erittäin tärkeää ja on yksi meidän tavoitteista myös tulevaisuudessa.

Nyt toivomme, että jatko menee yhtä hienosti kuin tämä alkukin on lähtenyt menemään. Että lisäravinteet ja laihdutus auttaa ja Lolan elämänlaatu pysyy ennallaa, eli hyvänä :)
Harrastukset meillä jatkuu, sehän on mitä parhainta liikuntaa. Muutenkin mietittyäni lääkärin diagnoosia, olen tullut siihen tulokseen, että elämää jatketaan normaalisti niin kauan kuin siihen vain pystytään. Jos tilanne pahenee, sitten mietitään vaihtoehtoja.
Kunhan Lolan sairasloma loppuu, niin elämä jatkuu. Lola saa elää täysillä elämänsä loppuun asti.

Olo on kyllä kieltämättä huojentunut kun ontuminen on loppunut ja selvästi Lola on muutenkin pirteämpi, oma itsensä taas :)

Ei kommentteja: