Tänään, vastoin kaikkia suuria suunnitelmiani, mentiin Myrskyn kanssa jäljelle. Suuret suunnitelmat oli tehty niin, että jäljelle siirrytään purkeilta joskus keväällä. En malttanut mieltäni keväälle asti, hinkuni on jo kova päästä jälkitreeneihin. Joten, tänään aloitimme Myrskyn alkeiskurssin.
Myrskylle tehtiin kaksi jälkeä. Ensimmäinen oli 50m näkölähtönä ja seuraava myöskin 50m, mutta näköapuja ei enää annettu.
Näkölähtö
Kuljimme jäljen alkupäähän kaikki yhdessä. Me jäimme Myrskyn kanssa polun päähän katselemaan, kun maalikoira lähti tallustamaan maaliin. Kun he olivat menneet 50m, annoin Myrskylle alkuhajuksi maalikoiran karvaa ja niin lähdimme liikkeelle.
Myrsky lähti innoissaan perään. Se juoksi alkumatkan jäljestä, ihan jäljen päällä. Sitten se selvästi lähti pois jäljeltä kokonaan, jota ihmettelin hetken kunnes huomasin sen alkavan vääntää kakkaa... Olon kevennettyä se hakeutui itsenäisesti takaisin jäljelle, meni jäljen päähän ja ilmaisi maalikoiran. Olin aivan häkeltynyt näin tyylipuhtaasta suorituksesta..
50m suora
Toisen jäljen teimme heti perään, vaihdoimme vain vähän paikkaa. Tällä kertaa me jäimme Myrskyn kanssa odottelemaan kun maalikoira lähti kauempana tekemään jälkeä. Jälki merkattiin maastoon, jotta pystyimme seuraamaan mitä Myrsky jäljellä tekee.
Jälleen annoin alkuhajuksi maalikoiran karvaa ja Myrsky lähti hienosti matkaan. Se poikkesi taas jäljeltä ja kävi tällä kertaa pissalla... Hetken se joutui pyörimään löytääkseen takaisin jäljelle ja otti matkalla hienosti ilmavainunkin. Ilmavainun se kuitenkin hylkäsi ja palasi ihan suoraan jäljen päälle. Tahti oli tasaisen rauhallista, sen perässä oli mukava kulkea. Pystyin hyvin tarkkailemaan koiraa ja samalla katsomaan jalkoihini, kun ei tarttenut kiirehtiä. Myrsky pysähtyi taas hienosti muutaman metrin päähän maalikoirasta ja ilmaisi nostamalla ryhtiään.
Mitään ongelmia ei näillä ensimmäisillä jäljillä tullut. Maalikoira oli todella hyväkäytöksinen ja mukava etsittävä. Sää suosi, tälläkertaa ei satanutkaan vettä vaan oli jopa muutama aste pakkasta.
Olen todella iloinen siitä, miten ensimmäiset jäljet menivät. Myrsky selvästi osaa käyttää nenäänsä ja ihan kuin se olisi jo heti ensimmäisen jäljen alussa tiennyt mitä sen pitää tehdä. Onko se sitten purkkitreenin ansiota.. vaikea sanoa.. kenties?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti