Usein kuulee ohjaajan taistelevan ylivilkkaan koiran kanssa, jolla keskittymiskyky on heikko. Onko kyse ylivilkkaudesta vai onko kyse stressistä? Jokaisen koiran ohjaajan olisi hyvä tiedostaa oman koiransa stressin sietokyky. Jokaisella koiralla se on yksilöllinen, johon osittain pystymme vaikuttamaan.
KOIRAN STRESSI
Psykologian opettaja
käveli luokkahuonetta ympäri opettaessaan stressin hallintaa kurssilaisilleen.
Hän nosti käteensä vesilasin, joka oli puolillaan vettä. Kurssilaiset olettivat
hänen kysyvän periteisesti ”onko lasi puoliksi tyhjä, vai puoliksi täynnä”. Sen
sijaan opettaja kysyi hymyillen, kuinka painava vesilasi on. Kurssilaiset
arvailivat painoa.
Opettaja sanoi: ” Itse
painolla ei ole väliä. Kaikki riippuu siitä, kauanko lasia pidän kädessäni. Jos
pidän sitä minuutin, se ei tuota ongelmaa. Jos pidän sitä tunnin, se alkaa tuntua
kädessäni. Jos pidän sitä päivän, käteni väsyy totaalisesti. Joka tapauksessa,
lasin paino ei muutu, mutta mitä kauemmin sitä joutuu pitelemään, sitä
painavammaksi se tulee.”
Opettaja jatkoi: ”
Stressi on kuin tuo puolillaan oleva vesilasi. Jos mietit asioita hetken,
mitään kummallista ei tapahdu. Jos mietit asioita kauemmin, ne alkavat tuntua painavilta.
Jos mietit samoja asioita koko päivän, alat väsyä, etkä kykene tekemään mitään
muutakaan. Muistakaa välillä laittaa lasi alas.”
Stressi on osa elämää. Sitä voi esiintyä missä tahansa
tilanteessa ja myös missä tahansa elämän vaiheessa. Stressin aiheuttajat, samoin kuin yksilön
itselleen kehittämät selviytymistragediat, vaihtelevat yksilöittäin niin
ihmisillä kuin koirillakin. Eri koirat voivat kokea saman tilanteen täysin
erilailla. Toiselle tilanne ei aiheuta mitään stressiä, toinen voi olla
hyvinkin stressaantunut. Stressin aiheuttamat oireet voivat olla hyvinkin
erilaisia eri yksilöillä, samoin kuin keinot selvitä niistä.
Kaikki
stressi ei ole pahasta
Stressi on normaali osa koiran elämää. Stressitilassa koiran
valppaustaso nousee, se jaksaa toimia pidempään, ei tunne kipua ja on
itsevarmempi. Nämä tekijät ovat tärkeitä eläimen selviytymiskyvyn kannalta.
Stressi auttaa koiraa vaikeissa tilanteissa, mutta stressaantunut koira tuntee
aina ahdistusta.
Monet pyrkivät nostamaan koiran stressitasoa
koulutustilanteissa, koska he toivovat koiran jaksavan silloin tehdä töitä
sitkeämmin ja pienistä takaiskuista (esimerkiksi pakotteista) huolimatta.
Stressaantunut koira on kuitenkin yliherkkä ja levoton. Se ei pysty
keskittymään, kontrolloimaan käytöstään, ajattelemaan tai päättelemään, vaan
reagoi ylettömän voimakkaasti ja kaavamaisesti. Stressaantunut koira ei siis
pysty opettelemaan uusia asioita.
Stressi aiheuttaa monia fyysisiä oireita. Läähättämisen,
lisääntyneen syljen erityksen, nopeutuneen aineenvaihdunnan yms. ohella
pitkäkestoinen stressi voi mm. vahingoittaa sisäelimiä.
Stressitilassa koiran elimistöön erittyy mm. testosteronia,
kilpirauhashormonia sekä stressihormoneja kuten adrenaliinia. Näistä
adrenaliiniin liittyy eniten tyypillisinä stressioireina pitämiämme
ominaisuuksia: läähätystä, yliherkkyyttä, haukkumista, levottomuutta,
itsekontrollin puutetta jne. Adrenaliinin purkautuessa koiran elimistössä sen
nouseminen huipputasoonsa kestää 10-15 minuuttia. Tästä syystä esimerkiksi
vastaan tulleen koiran rähähdys voi aiheuttaa sen, että koiramme kilometriä
myöhemmin säikähtää ojassa lojuvaa muovipussia tai ampaisee ohiajavan
polkupyörän perään.
Pelon, jännityksen, ahdistuneisuuden, leikin,
seksuaalisuuden ja aggressiivisuuden aiheuttamat kiihtymystilat liittyvät
läheisesti toisiinsa. Tunnetilan kesto ja ympäristötekijät voivat lisätä
kiihtymystä. Miellyttävänä alkanut tunnetila voi muuttua peloksi tai
aggressiivisuudeksi.
Tunnista
koirasi stressitaso
Koiran stressin tunnusmerkit jaetaan kolmeen ryhmään:
lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin.
Kahden tai useamman kohtalaisen stressioireen esiintyminen viittaa
voimakkaaseen/vakavaan stressitilaan.
Lievän stressin tunnusmerkkejä:
-
silmien räpyttely
-
huulten nuoleminen/lipominen
-
tassun nostaminen
-
nuoleminen
-
vetäytyminen taaksepäin
-
rapsuttaminen
-
ravistelu
-
aivastelu
-
venyttely
-
haukottelu
Kohtalaisen stressin tunnusmerkkejä:
-
varovainen/vastahakoinen lähestyminen
-
häntä matalalla (huomioi rotuominaisuudet)
-
kielen vilautus
-
muhkurainen iho viiksikarvojen alla (saattaa
edeltää viiksikarvojen levittämistä tai irvistystä)
Vakavan stressi tunnusmerkkejä:
-
köyristynyt selkä
-
laajentuneet pupillit
-
taakse vedetyt korvat, suuret silmät (”valaan
katse”)
-
kasvojen rypyt
-
jäykkä vartalo
-
kova katse
-
voimakas, kuolaava läähätys
-
sivuille puristetut korvat
-
karvanlähtö ja hilseily
-
tiukasti päätä myötäilevä otsanahka
-
jäykät raajat
-
hikoilevat tassut
-
häntä jalkojen välissä
-
vapina tehostettuna ”valaan katseella”
-
levitetyt viiksikarvat
Vanha sanonta sanoo: varo hiljaista vettä, hiljaista
vihollista ja hiljaista koiraa.
Stressistä
ei palauduta yhdessä yössä
Jokaisen adrenaliinipurkauksen palautuminen kestää 3-6
päivää. Jos koiralle tulee toinen adrenaliinipurkaus ennen kuin edellinen on
ehtinyt tasaantua, stressitaso nousee entistä korkeammaksi. Mikäli esimerkiksi
koiran elämän ainoa stressitekijä olisi jokin harrastus, se voisi tulla
loistavasti toimeen niin kauan, kun se treenaisi kerran viikossa. Tällöin
stressitila ehtii aina laskea ennalleen ennen seuraavaa treeni kertaa. Treeneistä stressaantunut koira ei kykene
keskittymään harjoituksiin. Se voi käyttäytyä liian riehakkaasti treeni
tilanteissa.
Stressin kertymistä voidaan kuvata vesilaseilla. Kullakin
koiralla on erikokoinen juomalasi, jossa sen ominaisuuksista riippuen on jo sen
syntyessä eri määrä vettä. Jonkin verran tähän perusmäärään voidaan vaikuttaa
koiran kasvatuksella ja yleisillä elinoloilla. Eri tapahtumat lisäävät vettä
lasiin. Perheriita tiristää lasiin pari tippaa, tuntitolkulla palloa
heittelevät sukulaislapset lorauttavat sinne vettä jo reilusti enemmän. Veden
pinta nousee myös ukkosmyrskyn, liian pitkän yksinolon, posteljoonin käynnin ja
hätäisten remmilenkkien seurauksena. Milloin vesi tulee lasista yli, riippuu
siitä, kuinka tiuhaan nämä tapaukset sattuvat. Ehtiikö tapausten välillä
haihtua lasista vettä pois. Asiaan vaikuttaa myös synnynnäiset ominaisuudet,
paljonko koiran lasissa oli vettä sen syntyessä ja kuinka korkea sen oma lasi
on. Joidenkin koirien laseihin vaan mahtuu enemmän vettä kuin toisten – ja
joidenkin elämäntapa lisää sitä nopeammin.
Stressitilanteen jälkeen koira tarvitsee hiljaisuutta ja
rauhaa, jotta sen stressitaso ehtii laskea. Esimerkiksi treenien jälkeen koira
on hyvä päästää rauhaan lepäämään, koska se samalla myös työstää oppimiaan
asioita. Vakavan stressitilanteen, esimerkiksi eksymisen, jälkeen koira
tarvitsee viikon toipumisaikaa. Pitkäkestoisen stressin jälkeen paluu normaalitilaan
voi kestää jopa vuoden. Pitkäkestoisen stressitilan aikaansaamiseen ei
välttämättä tarvita varsinaista eläinrääkkäystä, vaan esimerkiksi
sopeutumattomuus koiralaumaan tai liiallinen ja vääränlainen treenaaminen voivat
johtaa herkän koiran vakaviin stressitiloihin.
Miksi koira stressaa?
Koirille niiden ympäristö on hyvin tärkeä ja monet koiria
stressaavat tekijät ovatkin ympäristöllisiä. Koiraa stressaavat asiat ovat aina
yksilöllisiä. Tässä on myös
rotutyypillisiä painotuksia riippuen siitä, minkälaisiin asioihin rodun
edustajien on toivottu kiinnittävän huomiota. Ajokoira uppoutuu hajujen
maailmaan - hajutyöskentely itsessäänkin ehkäisee stressitilaan joutumista -
kun taas paimenkoira tarkkailee ympäristöään ja reagoi jopa pieneen liikkeeseen
tai ääneen.
Ympäristössä stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi äänet,
liike, ahtaus. Oikeastaan mikä tahansa, mitä koira pitää levottomuutta
herättävänä. Kyse ei yleensä olekaan vain jostakin yksittäisestä stressin
aiheuttajasta, vaan siitä että useat stressitekijät yhdessä ylittävät koiran
sietokyvyn. Yleensä stressi näkyy siten, että jokin mitätön seikka saa koiran
vesilasin tulvimaan ja koira reagoi odottamattomasti ja omistajan mielestä liioitellen.
Usein stressi ilmenee ärsykkeettä puhkeavana aggressiona. Aggressio on ainoa
kieli, jota muutkin lajit ymmärtävät.
Ihmiset aiheuttavat koirille stressiä kuormittamalla niitä
liikaa, kommunikaatio-ongelmilla sekä ylettömällä kontrolloinnilla.
Ylikuormitus voi johtua elämäntilanteen muutoksista, terveydellisistä syistä
(hyvin yleisiä ovat esimerkiksi hihnasta nyppimisestä aiheutuneet hermo- ja
lihasvammat), liiallisesta harjoittelusta ja/tai kiihdyttämisestä.
Terveydellisissä ongelmissa stressi aiheuttaa kierteen, jossa ruumiilliset vaivat
käskevät koiraa lepäämään, mutta stressitila estää kivun tunteen ja koira vain
jatkaa. Jatkuvista, selittämättömistä, pienistä lihas- ja jännekrempoista
kärsivät harrastuskoirat elävät usein tällaisessa liiallisen treenaamisen ja
stressin aiheuttamassa kierteessä. Monille koirille heitellään myös aivan
liikaa palloa, mikä kiihdyttää ne vakavaan stressitilaan. Ajatellaan, että
koira tykkää noutaa palloa, kun todellisuudessa koiralla ei ole valinnan
mahdollisuutta. Sen geeneihin on rakennettu reaktio juosta liikkuvan kohteen
perään ja kun sitä on siihen vielä rohkaistu, se ei voi olla menemättä.
Kommunikaatio-ongelmat johtuvat siitä, että ihminen ei tunne
koirien kieltä eikä ymmärrä koiraansa, ja toisaalta koiralle annetaan käskyjä,
jotka ovat epäloogisia tai joita sitä ei ole opetettu ymmärtämään. Koira voi
kokea yrittävänsä parhaansa, mutta ei onnistu – tai tunne onnistuvansa – koska
ei tiedä, mitä siltä toivotaan. Esimerkiksi koulutustilanteessa tapahtuva
painostus voi nostaa koiran stressitilan niin korkeaksi, että se ei pysty
toimiman, vaikka kuinka haluaisikin miellyttää omistajaansa.
Myös liiallinen kontrollointi aiheuttaa koiralle stressiä.
Koirien on saatava olla myös vapaalla: juoksennella omaan tahtiinsa, haistella,
nostella koipea, nukkua tai touhuilla muuten itsekseen. Koiran pitää tietää,
koska siltä odotetaan toimintaa, koska ei. Ei ole reilua tempaista jotakin
TOKO-liikettä kesken pissalenkin, vaan koiralle pitäisi aina kertoa, että nyt
teemme töitä ja nyt työnteko loppuu, jotta sen ei tarvitse olla kokoajan
varpaillaan. Monille koirille jo se, että katsomme niihin, herättää ne
toimintavalmiuteen. Näin ollen on hyvä olla väliin kotona ikään kuin koira
olisi meille ilmaa, jotta se saa rentoutua rauhassa.
Stressitekijät minimiin
Yleensä koirien koulutuksessa keskitytään pääsääntöisesti
koiran ja ohjaajan toimintaan, eikä mietitä, miten koirille opetetaan asioita,
mitä sille todellisuudessa opetetaan ja missä mielentilassa se on.
Harrastuksissa yleisimpiä tilanteita, joissa kannattaa etsiä ratkaisuja
stressin vähentämisestä, ovat keskittymisen puute, hitaus (koira voi tuntea
tilanteen vastemielisenä, rauhoitella tai heittäytyä passiiviseksi, koska se ei
kestä stressiä) tai vastentahtoinen luokse tulo.
Koiran elämässä kaiken perusta on sen suhde omistajiinsa.
Rauhallinen ja positiivinen johtaja antaa koiran elämälle turvalliset puitteet.
Mitä vähemmän stressaamme koiraamme omalla toiminnallamme, sitä helpompi sen on
pärjätä elämänsä muiden stressitekijöiden paineessa.
Helposti stressaantuvat koiran kohdalla on tarpeen muuttaa
sen ympäristöä ja elämäntyyliä. Mikäli koira ei tule toimeen useamman koiran
laumassa, on parasta etsiä sille uusi koti. Mikäli koiraa stressaavat
palloleikit, lelujen heittely on syytä lopettaa. Jos koiraa ahdistavat vieraat
ympäristöt, on parasta pysytellä mahdollisimman paljon tutuilla reiteillä ja
jättää koira lomamatkojen ajaksi kotihoitoon. Kun stressaavia asioita koiran
ympäristössä pyritään minimoimaan, sen stressitaso pysyy matalana, eikä
välttämättä ylitä kriittistä kynnystä yksittäisen stressinaiheuttajan
ilmestyessä koiran elinpiiriin.
Stressi tarttuu
Koirien stressi tarttuu ja stressaantunut koira erittää myös
erilaista tuoksua kuin normaalisti. Tästä syystä koira voi stressaantua myös
paikassa, jossa on hiukan aiemmin ollut stressaantunut koira. Helposti
stressaantuvan koiran koulutusta ei siten kannata aloittaa hallilla, jossa on
hieman aiemmin treenattu kiihkeää lajia.
Hyvä harrastus stressiherkälle koiralle on jäljestäminen tai
muu nenätyöskentely, koska koira ei pysty haistelemaan ja keskittymään jälkeen,
jos se on stressaantunut. Jäljestäminen on kaikille koirille luontaista, joten
ne pyrkivät keskittymään siihen. Jäljestäminen rauhoittaa koiraa ja väsyttää
sitä henkisesti. Myös koiran leikkejä voi muuttaa. Esimerkiksi pallon
nappaaminen ilmasta vaatii keskittymistä eikä ole muutenkaan niin stressaavaa
kuin juokseminen pallon perässä.
Käytännössä stressi laukaisee aineenvaihdunnan liikkeelle.
Oli ärsyke mikä tahansa, koiran aineenvaihdunta reagoi stressin
hälytysreaktioon tuottamalla mm. testosteronia, kilpirauhashormonia sekä
stressihormoneja (adrenaliineja), sydämen lyöntinopeus kiihtyy. Adrenaliinin
purkautuminen kehoon kestää n. 10-15 minuuttia ja keho joutuu käsittelemään
näiden aineiden purkamista aineenvaihdunnastaan useita vuorokausia, jopa viikon.
Hälytysreaktio laukaisee vastarinta reaktion, joka pyrkii tasapainottamaan
kehon takaisin normaalitilaan. Jos stressi kuitenkin vain jatkuu, koira (kuten
ihminenkin) uupuu ja silloin se saattaa ärähtää jopa pienestä ärsykkeestä.
Kehon uupumisvaihe johtaa tilanteeseen, jossa stressin vaikutukset alkavat vaikeuttaa
elintoimintojen normaalia toimintaa. Hälytysreaktion myötä kehon voimavarat
ehtyvät ja keho on alttiimpi kaikenlaisille tartunnoille.
Lähteet:
-
http://www.kotiposti.net/teddy/koiran_stressi.htm
-
http://www.shetland.fi/Artikkelit/Stressi%20reaktio.pdf
-
Koirien kieli ja käyttäytyminen, Barbara
Handelman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti