Jatkokurssi aloitettu

Olimme ensimmäisen jatkokurssin treenin pois, Lolan kynnen takia, mutta nyt olemme palanneet tositoimiin. Ja hienosti onkin mennyt. Kahdet vaativat treenit takana ja Lola on suoriutunut kummastakin mahtavasti.

Ensimmäisissä treeneissä meillä oli asvalttijäljen korkkaus. Jäljelle lähdettiin vähän epäillen, mutta Lola hoiti homman kotiin mallikkaasti. Jäljellä oli kaksi hämäyskoiraa, eikä Lola kiinnittänyt häiriöjälkiin mitään huomiota. Ainoa pieni ongelmakohta oli risteys, jossa hiekkatie muuttui asvaltiksi. Pienen miettimisen jälkeen Lola suunnisti kuitenkin maalikoiran luo käyttäen melko vahvasti ilmavainua jäljestämisen ohella.

Toinen jälki oli kulmien harjoittelua. Tai sanotaanko niin, että olisi pitänyt olla.
Lola nimittäin lähti jo heti jäljen alussa oikaisemaan aika paljonkin. Vei minua noin 20m päässä tieltä jossa jälki meni ja kuljimme siis lähempänä menevää tietä pitkin. Pihojen läpi Lola ohjusti minua jäljenpäälle. Kun jälki lähti kiertämään, Lola päätti oikaista suoraan, ja niin otimme pinimuotoisen metsäryteikköön tutustumisen. Lola siis vei minut metsän läpi tielle, jossa jälki taas meni. Näin me lyhensimme meille tehtyä jälkeä ainakin puolet, sekä mallikkaasti kaikki meille tehdyt kulmat menimme oikaisemalla suoristamaan :D

Lola käyttää vahvasti ilmavainua ja varsinkin tälläiset tuoreet jäljet, jossa maalikoira on kulkenut lenkin on Lolalle näköjään turhia. Se ei lähde kiertämään samaa lenkkiä vaan ottaa ilmavainua ja oikaisee niin paljon kuin mahdollista. Täytyy muistaa, että seuraavaksi kulmia harjoiteltaessa jäljen täytyy olla vanhennettu, jolloin ilmavainua ei voi käyttää.
Ilmavainun käyttäminen ja oikaiseminen ei ole mitenkään ei toivottua. Kun ajattelee tosi etsintöjä, niin miksi kävellä 10km jos etsittävä on 1km päässä. Lola siis toimii täysin oikein ja erittäin mahtavasti, mutta harjoitukset sinällään eivät aina mene niinkuin suunnittelee.
Tämä toinen jälki meni myös asvalttia pitkin, eikä se näyttänyt tuottavan mitään vaikeuksia.

Olen niiiin ylpis!!

*************************************************************************************

Lyylin kanssa olemme nyt käyneet kolme kertaa hakua treenaamassa ja erittäin hauskaa on ollut. Kirjaimellisesti hauskaa!!
Lyyli pinkoo minkä pienistä kintuistaan pääsee ja pinkoo minne pinkoo. Joskus samaan suuntaan minne maalimies meni, joskus täysin eri suuntaan. Oikean palkan löytäminen on ollut haasteellista. Olen kokeillut leluja, mutta ne eivät näytä metsässä kiinnostavan ollenkaan. Olen myös kokeillut makupaloja lihapullasta maksamakkaraan, eikä oikeen mikään näytä olevan ehdotonta herkkua. Jatkamme siis hyvän palkkion metsästämistä ja keskitymme harjoituksissa lähinnä siihen, että Lyyli alkaisi rakastaa maalimiehiä.

Luulen, ettei Lyyli ole oikein vieläkään tajunnut hakuilun ideaa, mutta hauskaa sillä näyttää treeneissä olevan. Ja mikä parasta, Lyyli on todellakin väsynyt aina treenien jälkeen :)

Onhan se hyvä, että treeneissäkin on aina välillä sellainen hauska kevennys kun meidän vuoro tulee, ei pääse tunnelma liian totiseksi...

Kuvia treeniryhmästämme, Lyyli treenaa raskaassa sarjassa

Remmi irti ja menoksi

Pahoja nameja,
Lyyli karkaa maalimieheltä

Ilmeestä päätellen rankkaa, mutta hauskaa.

Tyylillä

Armi

Kyllä näillä vauhtia piisaa :)