maanantai 22. heinäkuuta 2013

Pentulaatikon reunalla

Sain mahdollisuuden käydä katsomassa viikon ja yhden päivän ikäisiä nöffivauvoja, enkä tietenkään voinut kutsusta kieltäytyä. Tapasin samalla Myrskyni ja rakastuin siihen oitis.


Oli erittäin mielenkiintoista käydä katsomassa noin pieniä koiria. En ole koskaan aikaisemmin viikon ikäisiä pentuja päässyt tapaamaan, joten ihmettelemisen aihetta riitti.



Kaikkein yllättävintä oli minulle nenän käyttö ja kuinka taitavasti pennut sitä käyttivätkään! Pennuilla ei ollut viellä silmät eikä korvatkaan auki, joten haistelemalla ne reagoivat heti kun emo astui huoneeseen. Haistelemalla ne myös löysivät oikeat nisät, jotka olivat täynnä maitoa.


Emo hoiti pentujaan rauhallisen hellästi. Emo päästi minutkin pentujen lähelle todella luottavaisesti vaikka tuiki tuntematon ihminen olinkin.
Pennut olivat kaikki erittäin kauniita. Ne vikisivät, kitisivät, vinkuivat ja osa jopa haukkuikin unissaan... Ihania pieniä paketteja!


Sain pitää Myrskyäni sylissäni pienen hetken, sitten minun oli pakko laittaa se takaisin syömään, sillä en uskaltanut edes hengittää...





Seuraavaksi olisi tarkoitus käydä katsomassa pentusia kun ne ovat noin 5vk ikäisiä. Tuskin maltan odottaa.






Minkäs teet.. minä olen menettänyt sydämeni jo täysin...











Ei kommentteja: