Noniin..
Viime sunnuntaina oli meidän neljäs ohjattu purkkikurssi ja sen myötä ensi sunnuntaina onkin sitten jo viimeinen tunti. Tällä toiseksi viimeisellä tunnilla keskityimme ilmaisun kouluttamiseen. Ennen tunnin alkua, jokaisen oli pitänyt päättää millaisen ilmaisun koiraltaan haluaa. Sitten niitä alettiin työstämään. Aika moni tahtoi ilmaisuksi istumisen, osa halusi koiran antavan tassua oikealla purkilla. Yhdellä ilmaisuna oli maahan meno ja meillä Myrskyn kanssa ilmaisu tulee olemaan pitkäkestoinen nenäkosketus. Koska kurssi on lyhyt, suositeltiin ilmaisuksi jotakin sellaista minkä koira jo osaa. Itse valitsin nenäkosketuksen, koska Myrsky sitä tarjoaa, sekä mielestäni sen ilmaisun avulla on helppo nähdä mikä on se oikea purkki. En oikein tiedä miten nuo istumis tai maahan meno ilmaisut sitten menevät kun koira ne osaa. Mutta ainakin ensimmäisissä treeneissä, koiran istuessa oikean purkin kohdalle se aina pakitti purkista pois päin. Näin ollen kun purkkien väli oli pieni, en olisi pystynyt itse sanomaan, minkä purkin kohdalla se istui. Luulen, että tuossa joutuu hiomaan ilmaisua aika kauan ja niin hyväksi, että koira oikeasti istuu tai makaa oikea purkki etutassujen välissä.
Itse siis koin helpoimmaksi opettaa Myrskylle kestoa. Ihan sen takia, että minun on idiootti helppo nähdä minkä purkin päällä nenä pysyy pitkään ja mitkä purkit se vain haistelee läpi. Myrsky on myös alusta alkaen selvästi nuuhkinut oikeaa hajua (koiran karvaa) kauemmin kuin tyhjiä purkkeja tai ihmisen hajua. Valinta oli siis helppo ja nyt olemme lähteneet sitä treenaamaan.
Ilmaisun opettaminen aloitetaan kun koira selvästi tajuaa mitä hajuerottelu on. Ensimmäiseksi opetetaan koiralle ilmaisukäytös ja viedään se käskyn alle. Esimerkiksi "istu". Kun käytös on vahva se siirretään aluksi yhdelle purkille. Koiralle annetaan purkki, jossa on oikeaa hajua haisteltavaksi ja kun se sitä haistaa, se ei saakkaan heti palkkaa vaan sille sanotaa "istu" saman aikaisesti kun nenä on purkissa. Vasta kun koira on suorittanut oikean purkin haistelun jälkeisen ilmaisu käytöksen, se saa palkan. Tätä ei tarttenut kurssilla tehdä koirille kuin noin viisi harjoituskertaa, niin ne selvästi oivalsivat mistä oli kyse. Treeni oli koirille todella väsyttävä, ne ovat aikaisemmin vain oppineet haistelemaan oikean ja saamaan siitä palkan. Nyt mukaan haisteluun tuli sanallinen käsky, sekä sen toteutus. Oli ihana katsoa miten alkuharjoituksissa koirat olivat täysin pihalla. Ne eivät aluksi voineet ymmärtää miksi palkkaa ei tullutkaan enää pelkästään oikean purkin haistamisesta. Ilmaisu harjoituksissa myös muokattiin yhden koiran ilmaisua. Tarkoituksena oli istuminen, mutta koira näytti aina oikean purkin niin hienosti etutassullaan, että ilmaisu muokattiin siihen. Tämä koira oppi todella nopeasti laittamaan kauniisti etutassunsa oikean purkin päälle.
Koska Myrskystä on tarkoitus tehdä etsijäkoira, olemme saaneet kurssilla ohjeita ilmaisuun myös tätä harrastusta silmällä pitäen. Pitkäkestoinen nenäkosketus harjoitellaan ensin kädessä olevaan purkkiin, jolloin koiralle opetetaan samalla alkuhajun anto.
Keston opettaminen on itselleni suuri haaste. Syynä lähinnä vääräaikainen palkkaus. Ehkä se on hyvä, että tiedän omat heikkouteni niin pystyn siihen puutumaan, mutta kyllä tässä on saanut raahata itsensä niskasta peilin eteen ja pitää itselleen oikeen kunnon puhuttelun. Luojan kiitos olen kuvannut meidän treenejä niin pystyn vahtimaan omaa suoritustani.
Jälleen kerran olen huomannut, että kehu tulee ihan väärään aikaan ja nami viellä väärempään.Uskomatonta miten nopeasti koira oppii, mutta itse ei vaan opi, ei millään.
Tässä meidän ensimmäinen ilmaisutreeni, jossa palkkaus on ihan jostain syvältä
Ja laitetaan samaan syssyyn tämä epätoivoinen kolmen purkin harjoituskin
Katsottuani näiden treenien palkkaus käytöstäni, raahasin itseni peilin eteen ja pidin itselleni pitkän puhuttelun. Sen jälkeen sovin, että panostan tulevissa treeneissä oikea-aikaiseen palkkaukseen. Vaihdoin palkkaus sanan pitkästä "hyväääääää" sanasta lyhyeen ja ytimekkääseen "hyvä" sanaan. Sen jälkeen ihan kuivaharjoittelin ilman koiraa, sanomalla ensin "hyvä" ja sitten ojentamalla käden eteen. Eli ensin sana ja sitten nami. Huh... työlästä.
Seuraavissa treeneissä tulos näkyikin saman tien. Sain hienoa ilmaisukäytöstä ihan vaan muutaman treenin jälkeen. Myrsky näytti tajuavan todella nopeasti, että haluan vähän kestoa. Nyt vaan täytyy tarkkailla omaa käytöstä ja jatkaa kuivaharjoittelua, kunnes kehu ja nami tulee oikea-aikaisesti ihan automaattisesti.
Tässä nyt jo suht onnistunut treenisessio.
Yksinkertaisesti siis kaikki lässytys pois kun treeniä tehdään. Oikea käytös merkataan napakalla "hyvä" sanalla ja sen jälkeen annetaan namipalkka. Pidän edelleen treenit pienissä pätkissä, mutta on ollut ilo huomata, että Myrskyn kanssa voidaan jo vetää pienien taukojen kera noin kuuden minuutin treenejä.
Kait se tästä sitten...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti