Etsintävalmiiden special treenit

Tänään olimme Lolan kanssa mukana etsintävalmiiden koirakoiden treeneissä. Tarkoituksena harjoitella tilanteita, joita on tosietsinnöissä havaittu haasteelliseksi. Jokainen sai päättää itse mitä halusi koiransa kanssa treenata.

Etsintöihin lähdetään usein näköhavaintojen perusteella. Toisinaan näköhavainnot kuitenkin osottautuvat vääräksi. On erittäin tärkeää, että koira osaa etsimisen lisäksi myös ilmaista ohjaajalleen, ettei etsittävä ole kulkenut alueella.
Niimpä me Lolan kanssa kokeilimme miten tyhjän paikan ilmaisu tapahtuu.

Ajoimme autolla jäljeltä noin pari kilometriä pois päin ja pysähdyimme kerrostalon parkkialueelle. Matkan piti olla riittävä, ettei Lola saa ilmavainua jäljestä. Tarkoitus kun tosiaan oli nähdä mitä Lola tekee kun pyytämääni hajunlähdettä ei alueella ole.

Tein kaiken kuten normaalistikin. Puin Lolalle valjaat, laiton liinaan kiinni, otin autosta ulos ja annoin sille alkuhajun. Lola lähti innoissaan pissalle, niinkuin se usein jäljen alussa tekee. Tämän jälkeen se lähti pyörimään aluetta noin 5m säteellä.
Sitten tapahtui jotain mitä en ole aikaisemmin nähnyt. Koko koira meni ikään kuin kasaan. Ryhti oli huono ja häntä laski tiukasti alas kaartuen toisen takajalan päälle. Lola pyöri edelleen siinä pienellä alueella, eikä halunnut edes edetä mihinkään suuntaan. Haisteli maata, haisteli ilmaa, mutta ei liikkunut. Ilmeet ja eleet olivat erittäin selkeitä, eikä niitä voinut olla huomaamatta.

Sitkeesti Lola jaksoi etsiä hajua, seitsemän minuutin ajan. Odottelin koska se tulee luokseni hölmistyneenä, jotta voisin sen palkata, mutta sitä ei tapahtunut. Seitsemän minuutin jälkeen Lola luovutti ja istahti. Palkkasin sen heti. Se oli selvä ilmaisu, että tästä ei nyt mennä minnekkään kun kerran hajua ei alueella ole.




Onnistuneen tyhjän paikan ilmaisun jälkeen ajoimme takaisin paikkaan missä jälki meni. Annoin Lolalle taas alkuhajun ihan auton vieressä ja se lähti reippaasti ja innokkaasti matkaan.
Jälki oli kilometrin mittainen, jonka me venytimme tuulisen sään takia johonkin pariin kilometriin.
Tuuli tosiaan haittasi taas Lolan ilmavainulla suunnistusta, mutta se osasi itse ratkaista ongelman. Maalikoira löytyi ilman, että edes tiesin missä se oli. Ilmaisu oli erittäin selkeä ja Lolan työskentely oli innokasta.
Saimme taas erittäin hyvää kaupunki treeniä. Bussipysäkille haukkumista lukuun ottamatta Lola ei juurikaan häiriintynyt muista kadun tallaajista ja autoista. Selvästi tämäkin on parantunut treenaamisen myötä.

Treenit ovat edistyneet toivotulla tavalla, joten tähtäämme keväällä alkavaan tasotesteihin valmistaviin kursseihin. Tätä kurssia varten minulla on lista harjoituksista, joita täytyy ensin suorittaa. Lista alkaa pikkuhiljaa olemaan suoritettuna.

Lola käyttää edelleen vahvasti ilmavainua, vahvemmin kuin jäljestämistä. On erittäin hyvä, että Lola osaa käyttää myös ilmavainua, mutta tuulisella ilmalla ilmavainun käyttö ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Vaikka nähtiinhän se tänäänkin, että mutkan kautta ilmavainullakin kohteen löytää. Tahtoisin kuitenkin Lolalle enemmän varmuutta jäljestämiseen, joten vanhennettuja jälkiä täytyy alkaa tekemeen useammin.

Oli erittäin opettavaista päästä seuraamaan etsintävalmiita koirakoita treenaamassa. Opin taas paljon uusia asioita.
Kuitenkin, erittäin antoisan, onnistuneen ja opettavaisen 6h treenien jälkeen, loppupalaveri mäkkärissä oli päivän kohokohta.. ainakin mahani mielestä :D

Rallytoko kurssilla

Rallytoko kurssi on pyörähtänyt käyntiin viikko sitten. Eilen olimme neljän kuukauden kestävän kurssin toisella tunnilla.
Kurssi on ollut erittäin mieluisa. Viimevuonna me kävimme alkeis- sekä jatkokurssin, jossa harjoiteltiin kylttien liikkeitä yksitellen ja nyt tällä kurssilla harjoitellaan kylttejä valmiin radan muodossa. Tämä on juuri sitä mitä kaipasinkin.

Tunti aloitetaan kontakti harjoituksilla, sekä lämmitellään koiria seuraamisilla. Kouluttaja tekee radan, joka sisältää noin kymmenkunta tehtävää ja sitten lähdemme suorittamaan rataa. Kouluttaja antaa palautetta tehtävien suorittamisesta, neuvoo ja antaa hyviä vinkkejä. Samalla käydään läpi rallytokon sääntöjä, arvostelu periaatteita, sekä tehtävien oikeita suorituspaikkoja kylttiin nähden. Radan tehtäviä muutetaan tunnin aikana.
Pikkuhiljaa alkaa säännötkin selkiintymään.

On ollut erittäin mukava huomata miten hienosti Lola menee, vaikka emme rally liikkeitä ole puoleen vuoteen tehneet.
Takapää kurssi on selvästi auttanut 360 asteen käännöksissä, joissa ihanne on, että ohjaaja pyörii paikoillaan ja koira tiiviisti ohjaajan ympärillä.

Eilen harjoittelimme pujottelua edestakaisin, pujottelua yhteen suuntaan, sekä spiraaleja oikeaan ja vasempaan. Todellista pyörimistä siis.
Pari kertaa Lola potkaisi kierrettävän tötterön kauemmas, kunnes löysin oikeat liikeradat ja pyöriminen tötteröiden välistä alkoi sujumaan hienosti.
Sääntöjen mukaan tötteröiden väli on 1,5m joka ei todellakaan ole yhtään liikaa suurelle ja kömpelölle koiralle. Tötteröön osumisesta tulee virhepisteitä riippuen kuinka paljon koira tötteröä liikuttaa.
Meillä ensimmäisessä harjoituksessa Lola osui takajalallaan tötteröön, jolloin virhepisteitä olisi tullut yksi. Yritin korjata sen liikerataa, jolloin se potkaisi koko tötterön parin metrin päähän. Tästä olisimme kokeissa virhepisteitä saaneet kolme.
Pujottelussa huomasin, että Lolan kanssa kannattaa tehdä kunnon suuret kaarrokset tötteröiden ulkopuolella, jolloin se on tötteröiden välissä niitä pujotellessa suorassa. Tämä näytti olevan ainoa tapa, jolla me kumpikin mahduimme kulkemaan yhtäaikaa tötteröiden välistä niihin koskematta. Onneksi kouluttaja kertoi, ettei ole missään rajoitettu kuinka suuret kaarrokset saa pujottelussa tehdä. Eli näillä siis mennään :)

Rallytokossa on paljon pieniä asioita, jotka ohjaajan tulee omaksua jos kisoihin mielii. Radalla olevat tehtäväkyltit kertovat mitä milloinkin kuuluu tehdä. Koirahan tätä ei tiedä, joten ohjaajan tehtävä on todella tärkeä. Väärin suoritetut liikkeet tuottavat aina virhepisteitä vaikka virhe olisikin puhtaasti ohjaajan.
Tehtävät joissa kulkusuuntaa muutetaan suoritetaan aina kyltin edessä. Tämäkin on haasteellinen, sillä esimerkiksi saksalaisessa täyskäännöksessä täytyy jättää tarpeeksi tilaa kylttiin, että koira mahtuu kiertämään ohjaajan seläntakaa sivulle, koskettamatta kylttiä.
Ja sitten taas liikkeet, joissa tehtävän suorittamisen jälkeen jatketaan matkaa suoraan, suoritetaan aina kyltin vasemmalla puolella, noin kello seitsemän kohdalla.

Koira oppii nopeasti katsomaan vartaloavuista, sekä ääniavuista (rallytokossa saa puhua koiralle radalla) mitä sen täytyy tehdä, mutta ohjaajan tehtäväksi jää suorittaa tehtävät oikeassa paikassa ja oikealla tavalla.
Haasteita siis riittää.

Kaupunki treenit

Tänään treenattiin Inkoon keskustassa. Pakkasta ei ollut 9 astetta enempää, mutta tuuli oli kavala, se meni luihin ja ytimiin asti.

Pitkästä aikaa kävimme "kaupunki" treeneissä, jotka osottautuivatkin selvästi meille erittäin hyödylliseksi treeni maastoksi. Inkoon keskusta rauhallisuudessaan, oli mitä parhain ympäristö kaupunkimaisen tunnelman treenaamiseen.

Lolan jälki oli noin 600m pitkä. Se lähti inkoon kirjastolta kohti s-markettia. Siinä tuli ensimmäinen kulma ja jälki meni tien yli hautausmaata kohti. Hautausmaan vierustaa pitkin jälki kulki eteenpäin, kunnes risteyksestä kääntyi vasemmalle. Maalikoira oli risteyksen jälkeen noin 40m päässä keskellä kävelytietä erittäin hyvin näkyvillä.

Lola on suoriutunut erittäin hyvin kaikista toisten koirien tekemistä häiriö jäljistä, joten meille tarjoutui taas mahdollisuus laittaa iki-ihana Giotto tekemään häiriötä. Giotto on tähän mennessä osottautunut ainoaksi koiraksi, jonka jäljen seuraamista Lola ei vaan pysty vastustamaan. Niimpä teimme taas vähän lisä haastetta.

Alkuhajun annoin Lolalle jo heti parkkipaikalla, joten se joutui heti enisimmäiseksi etsimään minne suuntaan etsittävä oli lähtenyt. Tämä ei näyttänyt tuottavan sen suurempia pään vaivoja.
Kun saavuimme ihan keskustaan, Lola halusi käydä tarkastamassa jokaisen mahdollisen putiikin oven. Arkaili hieman katoksia, meni alle, tuli pois ja meni sitten kuitenkin taas alle. Se ihmetteli myös siwan seinässä hurisevaa tuuletinta.

Kohdta jossa Giotto oli kääntynyt oikealle, aiheutti myös Lolan kääntymisen. Päästin sen etenemään liinan verran ja pysäytin sitten. Montaa hetkeä se ei miettinyt vaan palasi takaisin oikealle jäljelle.

Tulimme aukiolle (s-marketin parkkipaikka), jossa oikea jälki kääntyi vasemmalle. Lola lähti kuitenkin suoraan parkkipaikan poikki nenä kohti taivasta. Liehuvista lipuista näin, että tuuli tuli juurikin sieltä missä Giotto oli meitä piilossa. Arvelin siis Lolan ottavan ilmavainua Giotosta. Pysäytin Lolan, enkä päästänyt sitä etenemään suuntaan, jonne oikea jälki ei kulkenut. Hetken Lola siinä mietiskeli ja ihmetteli. Sitten se nappasi oikean koiran hajun ja lähti aivan oikeaan suuntaan.

Tien ylitys sujui ongelmitta, eikä toisten koirien takia tekemäni pysäytyksetkään sitä haitanneet. Matka jatkui hautausmaan vierustaa pitkin reippaaseen tahtiin.
Hautausmaan jälkeen Lola sai ilmavainun. Se kiipesi kinoksen päälle ja nuuhki ilmaa. Se jatkoi tietä pitkin eteenpäin, ja kääntyi seuraavasta mahdollisesta polusta vasemmalle, vaikka oikea jälki kulki vielä pikkuisen matkaa tietä pitkin.
Polkua mentiin reippaaseen tahtiin, haju oli vahva.

Sitten tuli pysähdys. Meidän ja maalikoiran välissä oli noin neljän metrin korkuinen poukama. Ilmeisesti haju ei tullutkaan enää siihen asti. Lola oli selvästi hölmistyneen näköinen, nuuhki maata, nuuhki ilmaa ja lopuksi alkoi nakertamaan keppiä, joka tarkoittaa ettei se osaa itse ratkaista ongelmaa.

Päätin palauttaa Lolan takaisin tielle, missä se oli selvästi ollut jäljellä. Muutamaa askelta enempää minun ei tarttenutkaan sitä palauttaa kun se lähti jo itse takaisin päin. Tielle saapuessamme Lola kääntyi oitis vasemmalle, varman oloisena. Saavuimme risteykseen ja Lola kääntyi vasemmalle. Maalikoira löytyi ja ilmaisu tapahtui aika kaukaa, noin 30m päästä.

Tälläiset aukeat paikat, missä haju pääsee pyörimään ja sitten taas voi kadota, ovat selvästi haasteellisia koiralle, joka käyttää vahvasti ilmavainua.
Onneksi olen oppinut jo seuraamaan hiukan, milloin Lola on jäljellä ja milloin se menee ilmavainulla. Tämä on helpottanut minua koiran palauttamisessa, mikäli haju tällälailla juurikin pääsee loppumaan. Lola on myös itse oppinut palaamaan sinne, missä hajua oli, joka on aivan mahtavaa :)
Lolaa on myös helppo lukea sen jäljestys tahdista. Mitä nopeammin mennään, sitä tuoreempi ja vahvempi on haju.

Kova tyttö tuo on vetämään kulmat suoraksi. Talvella lumimäärä estää menemästä ihan juuri siitä mistä Lola haluaisi, katsotaan kuinka sitten kesällä käy.

Hienot treenit. Nyt vaan lisää kaupunki treenejä. Ja kyllä me viellä joskus Gioton hämäysjälkikin suoritetaan puhtaasti, ihan varmasti.

Lolan kanssa lekurissa

Lola on alkanut pissaamaan sisään. Tätä on jatkunut muutamia viikkoja. Pissa tulee aina samaan nurkkaan makuuhuoneeseen. Lola on myös muutaman kerran pissannut kyläpaikkaan, sekä kerran jopa koirakoulun sisähalliin.
Tälläinen "kusiluikkuilu" oli normaalia silloin kun Lolalla oli tulossa tai menossa juoksut.
Olenkin alkanut pitämään makuuhuoneen ovea kiinni, jolloin pissoja ei ole näkynyt. Nyt kuitenkin yksi päivä töistä tullessani oli suuren suuri lätäkkö olohuoneessa.
Niimpä ajattelin varata Lolalle lääkäri ajan, että saa pois suljetuksi tulehduksen aiheuttaman oireen.

Maanantaina menimme pissanäytteen kanssa lääkärin juttusille ja otimme samalla sitten kennelyskä rokotteen.
Lolan sisälle pissaaminen ei lääkärin mukaan ole steriloinnista johtuvaa, sillä silloin kuulemma koira usein pidätysvaikeuksissaan pissaa alleen esimerkiksi nukkuessa.
Vaihtoehdoksi jäi siis joko henkinen puoli (jotain tapahtuu kotona koirien ollessa yksin) tai sitten tulehduksen aiheuttama oire.

Pissanäytteen tulokset olivat nämä:
Lolalta tutkittiin virtsanäyte. Virtsanäytteessä oli runsaasti struviittikiteitä ja hieman punasoluja. Virtsasta tehdään viellä viljely, jonka tulokset soitetaan omistajalle. Struviittikiteet voivat liittyä virtsatieinfektioon tai virtsakiviin.

Tänään sain soittoa lekurilta, joka kertoi ettei Lolalla ole tulehdusta. Seuraavaksi olisi sitten virtsarakon ultra, jossa selvitetään onko siellä virtsakiviä.

Olo on hiukan ankea..
Nyt vaan toivon ja rukoilen, ettei Lola joudu erikoisruokavaliolle kivien takia. Juuri kun olen saanut sen ruuan kohdalleen (ainakin mielestäni olin), niin voipi olla, että kaikki menee taas uusiksi..

Palaamme asiaan kun olemme ultrassa käyneet. Pitäkäähän peukkuja, että helpolla selvittäisiin!

Loppiaisen treenit

Tällä kertaa jäljellä me kohtasimme miltei kaikki mahdolliset häiriöt mitä keksiä saattaa. Alku matkasta mieleni olisi tehnyt hakata päätäni puuhun. Kun yhdestä häiriöstä selvittiin, tuli jotain toista.
Lola on kuitenkin eriiiittäin paineen sieto kykyinen ja hoiti jäljen loppuun asti. Maalikoira löytyi ja ilmaisu tapahtui todella läheltä.

Meitä ennen jäljelle lähti toinen koirakko ja he kulkivat samaan suuntaan minne meidän jälkemme meni. Lähdin Lolan kanssa matkaan aivan liian aikaisin. Lola oli onnesta soikeana ja vauhti oli taas sen mukaista. Jouduin pysäyttämään sen parhaimmassa vauhdissa, että annoimme edessä menevälle koirakolle työrauhan.
Odottelimme viitisen minuuttia ja mietiskelin siinä samalla, että mahtaakohan Lola jatkaa. Kun edessä menevä koirakko oli kadonnut näkyvistä, annoin Lolalle alkuhajun uudelleen ja niin matka jatkui, samalla innolla kuin alussakin. Pysäytys ei siis näyttänyt (onneksi) haittaavan.

Kuljimme tietä pitkin, jonka varrella oli autoja. Lola tarkasti autot huolella ja hartaasti. Häkeistä ja tarroista päätellen autot olivat koira autoja. Lola haisteli ensin takakontit läpi, sitten takarenkaat.
Juuri kun autojen tarkastus alkoi olla lopullaan, parkkiin kääntyi uusi auto kera haukkuvien koirien.
Koska haukkuvien koirien omistaja olisi halunnut ilmeisesti syöttää koiransa Lolalle, me päätimme väistää vähän kauemmaksi. Jouduin siis taas keskeyttämään Lolan työskentelyn ja viemään sitä pois jäljeltä.

Kun tämä tilanne oli ohi, palautin Lolaa hiukan taaksepäin, kohtaan ennen autoja missä se oli ollut jäljellä.
Lola meni taas tarkastamaan samoja autoja, sekä tämän uuden ja sitten vasta jatkoi matkaa tietä pitkin.

Olin jälleen erittäin tyytyväinen Lolan palautumiskyvystä häiriön jälkeen. Matka jatkui varman ja innokkaan oloisena.
Olimme menossa tunneliin kun vastaan tuli ihminen. Ja kukas muu kuin Gioton emäntä. Yritimme ohittaa toisemme niinkuin emme olisi tunteneetkaan, mutta Lola haistoi tutun ihmisen. Pari kenguruloikkaa ja sitten pyysin sitä jatkamaan.
Tunnelin ali mentiin hienosti, vaikka muutaman kerran Lola kääntyi katsomaan taakseen, ilmeisesti Gioton emäntää etsien.

Kun tästäkin häiriöstä oltiin selvitty saavuimme kohtaan, jossa polku haarautui. Toinen lähti oikealle ja toinen meni suoraan. Minulla ei ollut hajuakaan kumpaa polkua pitkin jälki oikeasti meni, joten luotin vain Lolaan.
Lola lähti oikealle. Pysähtyi parin metrin päässä ja jäi kuuntelemaan tuulessa natisevaa puuta. Siinä hetken kuunneltiin ja ihmeteltiin, sitten Lola lähti eteenpäin polkua pitkin noin 5m. Äkkikäännös ja kiitolaukkaa toiselle polulle.
Vähän hölmistyin tästä kiitolaukasta, mutta luotin koiraani ja hyvä että niin teinkin.

Kuljimme sitä suoraan menevää polkua pitkin muutaman kymmenen metriä ja maalikoira löytyi.

Itseäni harmitti kovasti kun jouduin Lolan niin moneen kertaan pysäyttämään. Eniten harmitti se ensimmäinen mokani, pitikö lähteä niin nopeasti toisen koirakon perään?
Noh, tulipa saatua oikeen häiriö treenit ja huomattua, että ei ne pienet väli säätämiset näytä Lolan työskentelyyn vaikuttavan.. ja hyvä niin!

Mistä on onnelliset koirat tehty?

Oikeanlaisesta ravinnosta,
Sopivasta määrästä rajoja ja rakkautta,
Oikeuden mukaisesta ja reilusta kohtelusta,
Riittävästä hoidosta,
Riittävästä huolenpidosta,
Sopivasta määrästä liikuntaa,
Sekä hyvistä koirakavereista.

Siitä on onnelliset koirat tehty.

Ne ovat jokaisen koiran perus tarpeita,
joita toivomme tänäkin vuonna jokaiselle koiralle suotavan.