Tänään olimme Lolan kanssa mukana etsintävalmiiden koirakoiden treeneissä. Tarkoituksena harjoitella tilanteita, joita on tosietsinnöissä havaittu haasteelliseksi. Jokainen sai päättää itse mitä halusi koiransa kanssa treenata.
Etsintöihin lähdetään usein näköhavaintojen perusteella. Toisinaan näköhavainnot kuitenkin osottautuvat vääräksi. On erittäin tärkeää, että koira osaa etsimisen lisäksi myös ilmaista ohjaajalleen, ettei etsittävä ole kulkenut alueella.
Niimpä me Lolan kanssa kokeilimme miten tyhjän paikan ilmaisu tapahtuu.
Ajoimme autolla jäljeltä noin pari kilometriä pois päin ja pysähdyimme kerrostalon parkkialueelle. Matkan piti olla riittävä, ettei Lola saa ilmavainua jäljestä. Tarkoitus kun tosiaan oli nähdä mitä Lola tekee kun pyytämääni hajunlähdettä ei alueella ole.
Tein kaiken kuten normaalistikin. Puin Lolalle valjaat, laiton liinaan kiinni, otin autosta ulos ja annoin sille alkuhajun. Lola lähti innoissaan pissalle, niinkuin se usein jäljen alussa tekee. Tämän jälkeen se lähti pyörimään aluetta noin 5m säteellä.
Sitten tapahtui jotain mitä en ole aikaisemmin nähnyt. Koko koira meni ikään kuin kasaan. Ryhti oli huono ja häntä laski tiukasti alas kaartuen toisen takajalan päälle. Lola pyöri edelleen siinä pienellä alueella, eikä halunnut edes edetä mihinkään suuntaan. Haisteli maata, haisteli ilmaa, mutta ei liikkunut. Ilmeet ja eleet olivat erittäin selkeitä, eikä niitä voinut olla huomaamatta.
Sitkeesti Lola jaksoi etsiä hajua, seitsemän minuutin ajan. Odottelin koska se tulee luokseni hölmistyneenä, jotta voisin sen palkata, mutta sitä ei tapahtunut. Seitsemän minuutin jälkeen Lola luovutti ja istahti. Palkkasin sen heti. Se oli selvä ilmaisu, että tästä ei nyt mennä minnekkään kun kerran hajua ei alueella ole.
Onnistuneen tyhjän paikan ilmaisun jälkeen ajoimme takaisin paikkaan missä jälki meni. Annoin Lolalle taas alkuhajun ihan auton vieressä ja se lähti reippaasti ja innokkaasti matkaan.
Jälki oli kilometrin mittainen, jonka me venytimme tuulisen sään takia johonkin pariin kilometriin.
Tuuli tosiaan haittasi taas Lolan ilmavainulla suunnistusta, mutta se osasi itse ratkaista ongelman. Maalikoira löytyi ilman, että edes tiesin missä se oli. Ilmaisu oli erittäin selkeä ja Lolan työskentely oli innokasta.
Saimme taas erittäin hyvää kaupunki treeniä. Bussipysäkille haukkumista lukuun ottamatta Lola ei juurikaan häiriintynyt muista kadun tallaajista ja autoista. Selvästi tämäkin on parantunut treenaamisen myötä.
Treenit ovat edistyneet toivotulla tavalla, joten tähtäämme keväällä alkavaan tasotesteihin valmistaviin kursseihin. Tätä kurssia varten minulla on lista harjoituksista, joita täytyy ensin suorittaa. Lista alkaa pikkuhiljaa olemaan suoritettuna.
Lola käyttää edelleen vahvasti ilmavainua, vahvemmin kuin jäljestämistä. On erittäin hyvä, että Lola osaa käyttää myös ilmavainua, mutta tuulisella ilmalla ilmavainun käyttö ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Vaikka nähtiinhän se tänäänkin, että mutkan kautta ilmavainullakin kohteen löytää. Tahtoisin kuitenkin Lolalle enemmän varmuutta jäljestämiseen, joten vanhennettuja jälkiä täytyy alkaa tekemeen useammin.
Oli erittäin opettavaista päästä seuraamaan etsintävalmiita koirakoita treenaamassa. Opin taas paljon uusia asioita.
Kuitenkin, erittäin antoisan, onnistuneen ja opettavaisen 6h treenien jälkeen, loppupalaveri mäkkärissä oli päivän kohokohta.. ainakin mahani mielestä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti