Ryhmä rämä

Tänään kävimme Lolan kanssa tutustumassa hiukan hevosiin. Mukavien ja avuliaiden ystävien takia, minulla on erittäin hieno mahdollisuus järjestää parin viikon päästä etsijäkoirille hevosen etsimis treenit. Tuskin maltan odottaa!

Lola ei ole aikaisemmin nähnyt hevosia läheltä, saatika ollut tallilla. Tänään menimme katsasmaan maastot ja suunnittelemaan tulevia treenejä. Siinä samalla katselimme Lolan kanssa muutaman metrin päästä laiduntavia hevosia.

Lola haukkui hevosia aluksi, mutta ystäväni hevosiin tottuvat koirat olivat hyvänä apuna tutustumisessa. Ne eivät voineet millään ymmärtää miksi Lola haukkui hevosille. Lola rauhottuikin nopeasti, otti toisista koirista mallia ja tyytyi vain tarkkailemaan polleja karvat pystyssä.
Lola pääsi tutustumaan hevosten talleihin, siellä ihmeteltävää riittikin.

Vietimme pari tuntia metsässä kuljeskellen ja koirien riemu oli ylimmillään. Oli ihana katsoa kuinka koirat juoksivat ja meuhkasivat onnesta soikeina. Tallilta meidän ryhmäämme liittyi hiukan salakavalasti lapinkoira "Lilli". Lola ja Lilli tulivat hyvin juttuun keskenään, joten lenkkiseuramme kasvoi neljännellä koiralla. Aikamoinen ryhmä rämä :)

Lilli


















Rakas Lolani

Treenataan, treenataan

Eilen kävimme ensimmäistä kertaa kokeilemassa kuinka kissan jäljestys sujuu. Tähän mennessä Lola on jäljestänyt vain koiria ja nyt olisi korkea aika alkaa harjoitella muillakin lemmikeillä.
Kissa kulki valjaissa meille noin 200m metsäjäljen. Jälki alkoi kävelytieltä ja kääntyi siitä risteyksen kohdalla metsäpolulle.

Lola tuskin haisteli alkuhajua, mutta lähti reippaasti heti matkaan. Itse jäljestyksessä en huomannut mitään eroa koiran jäljellä menemiseen, ehkä Lolan pää oli alempana kuin normaalisti.
Kun saavuimme maalille odottelin Lolan ilmaisua, mutta se vaan vei minua lähemmäs ja lähemmäs. Pysäytin Lolan noin parin metrin päähän kissasta ja kun se siinä hölmistyneenä kissaa alkoi katselemaan, kehuin ja palkkasin.
Varsinaista ilmaisua en siltä saanut. En tiedä mitä se olisi tehnyt jollen olisi sitä pysäyttänyt. Se ei ollut mitenkään agressiivisesti menossa kissan luo. Minusta vähän tuntui, että se ei tajunnut kissan olevan se jota me etsittiin.. en oikein osaa sanoa. Jotenkin jäi vain sellainen hölmistynyt olo mieleen Lolasta.
Kissan kanssa maalissa pusikossa kyykyssä oli myös kissan omistaja. Kun saavuimme maalille kissa oli kyykyssä olevan omistajan selän takana. Joten voisiko olla, ettei Lola oikeasti huomannut kissaa, vaan pelkän omistajan?
Niin tai näin, meidän täytyy vaan kokeilla uudelleen.
Oli ilo huomata, että kissan jäljestys sujui ihan täysin mitään ongelmia. Vielä kun osaisin ratkaista tuon ilmaisemattomuuden syyn..

Tänään olimme tiimin treeneissä. Olimme vermossa varikolla. Muille koirille otettiin varikko alueella hakua ja viimeiseksi tehtiin Lolalle samaiselle varikko alueelle jälki.
Varikko alueella oli siis juossut pitkin poikin 3 koiraa, sekä myös maalikoira. Maalikoira teki tuoreemman jäljen, jota lähdimme sitten etsimään. Lolalla siis haasteena tänään varikko alueen ympäristön lisäksi paljon häiriö jälkiä, sekä maalikoiran vanhempaa jälkeä.

Lola haisteli alkuhajun erittäin antaumuksella ja lähti sitten matkaan. Eteneminen oli vähän hidasta ja Lola selvästi tarkasteli vanhempia jälkiä myös.
Jälki suoritettiin kuitenkin puhtaasti ja maalissa parhain palkka olikin mitä ihanin mies :)
Hienoa työtä Lolalta taas kerran.

Nyt Lola saakin heittäytyä vapaalle loppu viikoksi. Itselläni alkoi pidennetty viikonloppu, joten nämä tytöt unohtavat nyt treenit hetkeksi ja nauttivat aurinkoisista säistä ja vapaa-ajasta.

Kuvia tiimin treeneistä:

Lola lähdössä hommiin



Alkuhajun anto



Jäljellä



Riemu oli suuri kun maalista löytyikin komea Pontus (Lola ei ole tavannut Pontusta koskaan aikaisemmin)

(Kuvat: Jarkko P.)

Tutustumassa Agilityyn

On erittäin hyödyllistä ja mielenkiintoista tutustua harrastus lajeihin, joita ei itse harrasta ja joista ei tiedä juurikaan mitään. Olen käynyt tutustumassa vepeen ja nyt kävin katsomassa Lolan siskon Siirin agility treenejä.
Ja katsottavaa siinä riittikin. Oli hienoa nähdä miten bullmastiffi toimii agility radalla, eikä negatiivista sanottavaa ole.

Agility on huippu hieno laji. Koira menee tuhatta ja sataa mutta on kuitenkin täysin ohjattavissa pelkkien käsimerkkien ja kehon elekielen avulla. Todella kunnioitettavaa yhteistyötä.

Treeneissä oli esteitä ympäri kenttää, mutta niistä käytettiin aina vain tiettyjä. Ei siis ollut radan mallia, jonka koira olisi voinut päätellä itse, että miten hypyt menee. Esteitä oli peräkkäin ja vieritysten. Ohjaamisella oli todella suuri merkitys.

Käsimerkeillä koiraa ohjattiin heti hypyn jälkeen uudelle esteelle. Sain huomata miten pienen pieni virhe kehon asennossa ajoi koiran väärälle esteelle. Laji oli kuin vauhdikasta tanssia.

Kaikkein mielenkiintoisemmaksi lajin teki juurikin tuo koiran ohjattavuus. Kuinka helposti kehon asennolla ja käsimerkeillä koiraa voikaan ohjata. Jopa silloin kun olet koiran takana. Aivan uskomatonta.

Riikan ja Siirin suoritus teki minuun suuren vaikutuksen. Niin suuren, että olen alkanut miettimään miten tuollaisen ohjattavuuden hallinta olisi erittäin hyödyllistä myös omassa lajissani, jäljellä. Harvemmin sitä tulee edes jäljellä ajateltua, että sillä olisi jotain väliä mihin suuntaan kehoni on, minähän kuljen koiran takana. Mutta kenties sillä onkin merkitystä. Ohjaanko tietämättäni Lolaa jäljellä? jos vauhdikkaassa agilityssä ohjaaminen onnistuu myös koiran takana, onko mahdollista että jäljellä tulee autettua koiraa mikäli tiedän mihin jälki menee.. Täytyy siis ottaa enemmän treenejä missä en tiedä jäljen kulkusuuntaa, joten en voi tietämättänikään ohjata Lolaa.

Mutta palatakseni agilityyn, tässä muutama tyylinäyte kuvien muodossa.















Kiitos Riikalle ja Siirille, että sain tulla ihastelemaan kentän laidalle :)

Tiimin treenit

Tänään meillä oli Remarkabull tiimin treeni-ilta, eli siis bullmastiffi voittoinen porukka. Mukana treeneissä Lolan lisäksi, sisko Siiri ja sukulaispojat Taisto ja Brädi.

Kokoonnuimme Petikon varikolle ja aloitimme treenit tottiksella (lue: namien syöttöä ja kontaktin etsimistä). Siiri suoritti hienoa paikalla makuuta ultimate häiriössä :) Ihailtavaa katseltavaa.
Kymmenisen minuutin tottistelun jälkeen muut lähtivät autoon odottelemaan ja Siiri aloitti ukkojen etsinnän.

Siirillä haku sujuu metsässä mallikelpoisesti, eikä varikon maastokaan ollut este. Hienosti se löysi minutkin putken sisältä.

Pienelle Brädi kakaralle tehtiin näkölähtöjä. Lamppu syttyi selvästi parin maalimiehen jälkeen ja reippaasti juostiin jopa puulavan päälle maalimiestä etsimään. Silmät loistivat, häntä huiskui ja vauhti oli Remarkabull tiimille tyypillisellä tasolla :D

Raunioille tottuneelle Taistolle ei ukkojen etsiminen varikolta tainnut olla haaste eikä mikään. Ainakaa putkessa istuminen ei tuntunut kovinkaan pitkältä ajalta, eikä mitään suurempia huutoja kuulunut. Onneksi Taiston pää ei juuttunut putkeen kiinni kun oli tulossa niin innokkaasti minua pelastamaan.

Lola ei etsinyt varikolta ukkoja, vaan sille tehtiin jälki. Pieni Brädi meni maaliin. Matka oli noin 500m pitkä. Autotien vierustaa, yksi kulma vasemmalle ja seuraavasta oikealle.
Alkuhajun kanssa jouduin hiukan pähkäilemään, Brädillä ei ollut mukana toista kaulapantaa. Autossa ei ollut makuualustaa, eikä juomakuppiakaan.
Pienen miettimisen jäkeen otin auton ensiapu pakkauksesta puhtaan sideharsokäärön ja hinkkasin sitä auton takapenkkiin missä oli Brädin paikka. Sitten annoin Lolalle sideharsoa haisteltavaksi ja se lähtikin innoissaan jäljelle.

Vauhti oli reipasta, selvästi Brädi oli mieluisa etsittävä. Kulma sujui hienosti ja ilmaisu oli mallikelpoinen. Oikeastaan suoritus oli täydellinen ilman mitään ongelmia.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun kokeilin alkuhajuna "hajun siirtoa" ja näköjään sekin onnistuu ihan tuosta noin vaan :)

Hienot tiimin treenit.

katso kenguru loikkaa...

Onnea Hemmo

Tänään, perjantai 13pv on vietetty Hemmon 13-vuotis synttäreitä. Nopeasti aika kuluu. Tahti on hidastunut ja kunto rapistunut, mutta eteenpäin mennään.

Onnittelut laumani partanaamalle, vanhalle papalle. Olet korvaamaton ystävä :)

Liian kuuma

Huoh.
Pitäisi saada aivot ohjelmoitua siihen, että kylmä talvi on ohi ja kuuma kesä on koittanut.
Olimme tänään treeneissä ja oli todella kuuma päivä.

Virhe nro 1
Lola meni ensimmäisenä maaliin. Odottelimme maalissa tunnin verran ja vaikka pysyttelimme varjossa, Lola alkoi lepäilemään. Kävellessämme takaisin autolle, tahti oli löntystelyä.

Virhe nro 2
Lolan jälki meni asvaltilla, johon suoraan sanottuna porotti aurinko. Lola oli viilentynyt maalissa olon jälkeen autossa hetken, mutta ei tarpeeksi.
Annoin sille alkuhajun ja näin heti sen ilmeestä, että kiinnostus on nyt miinus tuhat. Lola läähätti kovasti ja halusi koko ajan asvaltilta metsään, ilmeisesti varjoon. Se ei ollut lainkaan halukas lähtemään jäljelle, joten jouduimme hetken miettimään toimintasuunnitelmaa.
Pyysimme maalia tulemaan meitä vastaan ja kävelimme itse rauhallista tahtia kohti maalia. Lola oli haluton jopa kävelemään.
Kun maalikoira oli jo näkyvillä odottelimme, että Lola sai siitä tuoreen hajun ja näin saimme hienon ilmaisun ja Lola sai työstään palkan.

Aamupäivän treenit alkaa todellakin olemaan jo liian kuumia meille, joten täytyy siirtyä treenaamaan iltaisin.

Noh, tulipa ainakin nähtyä, että Lola osaa selvästi ilmaista minulle jos olosuhteet ovat liian huonot etsimiseen.

Askel eteenpäin

Kävimme eilen auttamassa jatkokurssilaisia.
Lola toimi hienosti kaupunkitreeneissä maalikoirana, sekä jatkokurssilaiselle loppukokeessa hämäyskoirana. Teimme viimeiseksi Lolalle pienen kaupunki jäljen, tämän vuoden ensimmäisen asvalttijäljen. Lolan jälki oli noin 500m pitkä ja sisälsi pari kulmaa. Jälki kulki asvalttia pitkin, josta Lola oikaisi pusikkoa pitkin noin puolet.

Hienosti sujui vuoden ensimmäinen asvaltti jälki, ilman ongelmia. Toinen kulma oikastiin tosiaan pusikon kautta, toinen kulma mentiin täydellisesti jälkeä pitkin.
Maalikoira löytyi sisäpihalta ja Lola joutui vähän etsimään sitä. Tuuli taisi pyörittää hajua pitkin pihaa. Ilmaisu oli jälleen kerran erittäin selkeä ja kohteliaan matkan päästä. Taitava tyttönen :)

Saimme eilen treeneissä hyviä uutisia.
Etsijäkoiraliiton hallitus on hyväksynyt Lolan etsintöihin valmistaville kursseille. Mahtavaa!!!!!
Itse olenkin tässä Lolan treenaamisen ohella käynyt jo suorittamassa ohjaajalle kuuluvat kurssit, joten voin keskittyä tyystin kesällä alkaviin Lolan kursseihin.

Kursseja on kolme. Yksi kurssi perehdyttään pitkiin jälkiin, toinen vanhoihin jälkiin ja kolmas kaupunkijälkiin. Jokaisessa on kolme harjoituskertaa ja loppukoe.
Pisin jälki oli harjoituksissa muistaakseni 8km, vanhin taisi olla viikon vanha ja kaupungissa haastavin on Helsingin keskusta.
Luulen, että kaikkein haastavin näistä tulee meille olemaan kaupunki. Lola osaa kyllä työskennellä suuressakin häiriössä, mutta nähtäväksi jää, kykeneekö se työskentelemään myös Helsingin hulinassa.

Treenit aloitetaan kesän aikana ja niiden suorittamiseen menee noin puolisen vuotta. Siinä ohella käymme edelleen treeniringin treeneissä tekemässä vähän helpompia jälkiä näiden haastavien kurssien tasapainottamiseksi.
Olemme siis taas askeleen lähempänä tavoitettamme ja olo on mahtava.
Lolan työskentelyhalu on pysynyt koko ajan korkealla.

Häntä pystyssä kohti uusia haasteita :)