Luin nöffilehteä 3/2002. Siellä oli niin hyvä teksti kirjoitettuna, että päätin sen jakaa myös tänne. Tätä ei paremmin olisi voinut sanoa.
Pentu on kuin puhdas kirjoittamaton kirja syntyessään. Tämän kirjan kannet on teettänyt kasvattaja, hän myös tulee kirjoittamaan saatesanat ja esipuheen. Toivottavasti kaunokirjaimin.
Mutta kirjassa on viellä paljon sivuja täytettävänä. Sisällysluettelo on laatimatta ja mitä moninaisimmat luvut kirjoittamatta. Mukaan kirjailijaksi tulee pennun uusi oma ihminen.
Jokainen kirjoitettu kirjain tulee vaikuttamaan seuraavaan kirjaimeen. Jokainen luku vie toiseen lukuun. Liian kovalla kädellä piirretyt kirjaimet voivat murtaa paperia monelta sivulta, eikä niitä voi poistaa särkemättä kirjan sidontaa. Suutuspäissään nurkkaan heitetty kirja repeää kirjoituskelvottomaksi.
Pennun uudella omistajalla on edessään pienen elämän kokoinen tehtävä. Oikeus nauttia ja iloita tästä elämästä, jota hän saa koiranpentunsa rinnalla kulkea.
Ja myös velvollisuus kantaa vastuu niistä valinnoista, joita jokapäiväinen elämä tuo koiranpennun eteen ja jotka sitä kautta tulevat omistajan päätettäväksi. Toivottavasti omistajalla on halua ja kykyä ratkaista asiat koiransa parhaaksi.
Hyvään koiranpitoon kuuluu ihmisen oma kyky tuntea positiivisia tunteita. Ei niinkään hetken riemu jonkun tekemisen onnistumisesta, vaan syvempi ilo, sanoisinko onni yhdessäolosta.
- Salme Mujunen -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti