Sairaslomalla

Kävimme eilen näyttämässä Lolan haljennutt kynttä lääkärissä. Lola rauhoitettiin ja haljennut kuori revittiin pois. Onneksi kynnen kuoresta noin 2/3 oli vahingoittumatonta ja se pystyttiin jättämään paikoilleen. Kynnen ydin oli myös säilynyt ehjänä. Lolan tassu laitettiin pakettiin, jossa se saa nyt olla rauhassa pari päivää. Sitten pakettia pidetään niin kauan kuin kynsi märkii. Kun märkiminen lakkaa voimme siteen sijaan käyttää kevyttä sukkaa suojana.

Antibiootti kuuria Lola ei nyt saanut, toivotaan ettei se sitä tule myöhemminkään tarvitsemaan.
Kennelliiton doping sääntöjen mukaan, Lola ei saa nyt osallistua 4 vikkoon kokeisiin, eikä näyttelyihin. Mikäli siis kynnen paraneminen sujuu ongelmitta, pääsemme näillä näkymin kuitenkin osallistumaan elokuun lopussa järjestettävään erkkariin :)

Viime yö meni erittäin huonosti. Lola oli nukutuksen jäljiltä, joko erittäin huonovointinen tai sitten kipuinen. Se nukkui aina tunnin verran ja heräsi sitten valittaen. Annoin kipulääkettä yölläkin, joten luulen, että valittaminen oli enemmän huonoa oloa kuin kipua. Lola nukkui koko yön tiukasti vieressäni, poski poskeani vasten.

Ensimmäinen aamupissa yritys tapahtui klo 8. Laitoin Lolalle sukan siteen päälle ja lähdimme ihan pienelle nurmikko pissatukselle. Lola ei kuitenkaan suostunut kävellä, se istui maahan ja jäi siihen ihmettelemään ympäristöä.
Yritin vähän myöhemmin päästää Lolan takapihalle pissalle, mutta se ei suostunut liikkumaan rappuselta mihinkään.
Aamuruoka kuitenkin maistui oikein hyvin ja sain helposti särkylääkkeen syötettyä. Lola piristyi huomattavasti syömisen jälkeen. Klo 11 tuli pissakin jo ulos.

Tassu on selvästi kovin kipeä, Lola valittaa vähän väliä. Tämä päivä onkin kulunut miltei kokonaan Lolan nukkuessa ja hyvä niin.

Nyt pyhitämme Lolalle sen tarvitseman ajan paranemiseen. Toivotaan että sen olo helpottuisi mahdollisimman nopeasti. Hetki sitten sen häntä jo vispasi entiseen malliin :)

Voi tätä huonoa tuuria

Olimme tänään Inkoossa treenaamassa. Suurella innolla. Juuri ennen Lolan jäljestys vuoroa, ajattelin sitä vähän lämmitellä kun oli autossa odotellut miltei tunnin.
Siinä sitten autolle palatessamme päätin nostaa kontista vesikupin maahan ja kokeilla joskos Lola joisi. Asetin vesikupin kontin taakse. Lola päättikin sitten hypätä paarmoja karkuun autoon ja otti ponnistusvauhdin vesikupin laidan päältä. Keraaminen kuppi kippasi sillä seurauksella, että Lolan takajalan kynsi halkesi koko pituudeltaan kahteen osaan :( Jos jotakin positiivista pitää tästäkin asiasta repiä, niin onneksi kynsi ei vuoda verta. Kipeä se on, sen näkee.

Lola sai särkylääkkeen sekä erittäin tyylikkään kotitekoisen paketin tassuunsa. Aamusta heti soittoa lääkärille. Toivottavasti saamme mahdollisimman nopeasti ajan, että tassu saadaan kuntoon.

Näin ollen meiltä jää nyt lauantain näyttely väliin. Myöskin viikon päästä oleva roturace peruuntuu Lolan osalta :( Voi harmin paikka.

Raasuparkalainen viettää nyt sairaslomaa ainakin pari viikkoa. Toivotaan, että tämä kynsi paranee nopeammin kuin se parin vuoden takainen samanmoinen kynsi tapaturma. Silloin kynnen paraneminen vei lähes kuukauden :/

Toivotaan parasta, että me pääsemme parin viikon päästä alkavalle jatkokurssille terveellä jalalla. Nyt ei auta kuin pyhittää Lolalle sen tarvitsema sairasloma.

Kyllä harmittaa!!!

21. Treenit

20.7.2010
Nurmijärvi
klo 18.00

Tällä kertaa Lolalle tehtiin vuorokauden vanha taajama jälki. Jälki alkoi hiekkatieltä, poikkesi siitä polulle. Polulta takaisin hiekkatien risteykseen ja matka jatkui metsään. metsäpolkua noin 200m ja maalikoira oli rivitaloalueen parkkipaikalla.

Alku sujui taas normaaleilla rutiineilla, eli ensin väännettiin tortut, sitten pissattiin, mutusteltiin heinää, mietittiin hetki ja sitten vasta mentiin.
Vuorokauden vanha jälki ei ollut Lolalle haasteellinen, se jäljesti sen aivan samalla lailla kun olisi mennyt tuoretta jälkeä pitkin.
Hiekkatien risteys oli haastava. Tuuli ilmeisesti pyöritti hajua ympäriinsä ja kuumassa hiekassa haju ei pysy kovin hyvin.
Lola näytti selvästi suunnan mihin jälki risteyksestä kulki, mutta jouduin sitä vähän auttamaan jatkamaan. Muuten me olisimme todennäköisesti edelleen siinä risteyksessä pyörimässä :D

Kulmat sujuivat hyvin, Lola eteni haasteellista risteystä lukuunottamatta erittäin varmasti koko jäljen.

Saavuimme metsään, jossa kaksi polkua muodosti Y risteyksen. Jälki kulki vasemmalle menevää polun haaraa, mutta Lola kääntyi oikealle. Meinasin ensin pysäyttää sen, sillä tiesin ettei jälki mene siellä. Lolan eteneminen oli kuitenkin niin varman oloista, että päätin katsoa mihin se minua vie.
Ja mihinkäs se sitten minua veikään! Oikasimme meille tehdystä jäljestä noin 200m ja Lola vei minut suoraan rivitalojen sisäpihalle. Se suunnisti ilmavainulla tuoreen hajun perässä vaikka maalikoira oli tässä vaiheessa viellä sisällä autossa!!

Sisäpiha olikin haasteellinen. Tuuli pyöri ympärillämme ja Lolan eteneminen loppui. Se pyöri ja pyöri ja pyöri, eikä osannut ratkaista mistä haju tuli. Olimme sisäpihalle saapuessa soittaneet maalikoiran pitelijälle, että tulevat ulos autosta, joten Lola selvästi haistoi maalin mutta ei osannut ratkaista mistä haju tulee.
Annoin sen työskennellä rauhassa ja niin se lähtikin etenemään parkkipaikkaa kohti, hitaasti mutta varmasti. Ilmaisu oli selkeä, noin 5m päässä kohteesta.

Aivan uskomattoman hieno suoritus! Onneksi en sitä pysäyttänyt vaan osasin lukea, että nyt Lola tietää mitä tekee, vaikka jäljeltä poikkesikin. Jotakin siis minäkin olen oppinut ;)

Jälleen kerran sain raapia päätäni ja ihailla koiran hajuaistia. Niin se vaan haistaa 200m päästä kohteen, vaikka kohde istuu autossa.. tuntuu uskomattomalta, mutta pakko siihen vaan on uskoa.
Nämä tälläiset mahtavat tapahtumat kasvattavat luottamusta suuresti koiran työskentelyyn.

Innolla odottelen parin viikon päästä alkavaa jatkokurssia :)
Luvassa suuria haasteita, mutta luottamus koiran työskentelyyn on 100%, joten miksi me ei niistä tulevistakin haasteista suoriuduttaisi.

Kerrassaan mahtavat treenit!!!



*************************************************************************************

Rally-tokon jatkokurssi on nyt käyty. Tänään treeneissä oli todellista rally tunnelmaa. Lolan valeraskaus on helpottamaan päin ja häntä huiskusi treenikentällä kuin viimeistä päivää. Olen myös vaihtanut Lolan ruokavalion "kotiruokintaan", joten toki sekin voi vaikuttaa iloisuuteen. En syötä sille enää kuivamuonaa, vaan valmistan ruuan itse. Toivotaan, että kilot saadaan nyt kuriin.
Lola piti treeneissä hyvin kontaktia ja teki liikkeitä innokkaalla motivaatiolla.
Teimme pari ratapätkää ja niistä suoriuduttiin ohjaajan miettimis hetkiä lukuunottamatta erittäin hyvin.

Nyt keskitymme elokuun ajan etsijäkoiraliiton jatkokurssin läpäisemiseen. Lisää rally-tokoa luvassa syksymmällä. Siihen asti harjoittelemme itsenäisesti ja minä opettelen kylttejä, jotta ei tarvitse aina sitä minuuttia kuluttaa miettimiseen kyltin edessä :D
Katsotaan joskos uskaltautuisimme ihan kisakentälle testaamaan osaamistamme...

Illat viilenee, pidot paranee

Helle aalto on piinannut meitä jo kolme viikkoa, eikä loppua näy. Onhan tämä toki tavallaan ollut aivan mahtava kesä, mutta koirien kannalta vähemmän mahtavaa.
Nyt vihdoin illalla lämpötila laskee jopa 25 asteeseen, joka (uskokaa täi älkää) tuntuu viileältä.

Energiaa on jäänyt säästöön ja mikäs sen parempi aika ja paikka kuin iltamonttu sen purkamiseen.
Kuvat puhuvat puolestaan :)

TÖMS

Karjaa KR 11.7.2010

AVO Eh3

* Quite strong, a bit long alvin. I perfer more bone. The head proportions are OK. Standing feet bit out. Straight in sholders. Angulations behind is OK.
A bit short neck. Moves should be better.*

Tuomari: Tina Sulce, Latvia

Haastetta riitti tässäkin näyttelyssä. Viimeksi kehässä Lolan kanssa oltiin yli vuosi sitten. Emme olleet käyneet edes mätsärissä tässä välissä verestämässä muistoja. Jännitti kuinka Lola käyttäytyy kehässä, olihan sillä pahin valeraskaus vaihe päällä.



Itselläni koiran esittäminen oli todella hakusessa. Kun asetuimme kehään, muut poseerasivat jo kauniisti minun vielä asetellessa Lolan tassuja. Siinä paniikissa en huomioinut tarpeeksi takatassujen asentoa, joten valitettavasti suoraan sanottuna suurimmassa osassa kuvista Lola näyttää lähinnä kyttyräselkäiseltä norsulta :(



Asteita kehässä oli +30. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Olin kuitenkin hyvin varustautunut (koiraa ajatellen) helteiseen päivään. Lola sai kevythäkin pohjalle kylmäkalleja. Niiden päälle jäinen pyyhe ja sen päälle alusta, koska Lola ei halunnut mennä suoraan kylmän pyyhkeen päälle. Häkin päällä oli lakana suojaamassa auringolta ja tuulen vireenä toimi patterikäyttöinen häkkituuletin. Lolalla oli tosiaan häkissä melko siedettävät olot. Itse paistattelin parituntia suorassa auringossa sillä seurauksella, että illalla olikin mahtava päänsärky.



Harmittaa todella paljon kun katselee nyt jälkeenpäin kuvia. Pilasin totaalisesti koko koiran olemuksen huonolla seisottamisella. Harjoittelua tämäkin vaatii. Kehässä on kova tahti ja tuntuu etten pysy perässä mitä milloinkin tapahtuu. Koira pitäisi saada poseeraamaan todella nopeasti, mutta minulla se asetteleminen kestää.. ja kestää.. ja kestää.. eikä kuitenkaan tule hyvää.



Lola käyttäytyi kehässä todella hyvin. Se malttoi seisoa paikoillaan pitkiä aikoja, kiitos meidän paikalla olo treenien. Juokseminen sujui helteestä huolimatta pienien innostavien huudahduksien saattelemana ihan ok.



Mahtava kontakti, tämän jos saisi siirrettyä näyttelykehästä tokokentälle :)




Tuli taas rutkasti kokemusta. Jännitys valtasi mieleni kehässä, joka varmasti vaikutti negatiivisesti toimintaani. Onneksi tuomaripöydän edessä Lolaa seisottaessa ymmärsin mennä kyykkyyn, jolloin näin paremmin miten se seisoi. Tällä tavalla sainkin Lolan aseteltua erittäin hienosti ja edustavasti.
Lola esiintyi hienosti helteestä huolimatta. Olen erittäin tyytyväinen myös tulokseen.

Mukava päivä :)

Seuraava koitoksemme on viikon päästä. Katsotaan onnistuisiko se koiran seisottaminen silloin jo itseltäni paremmin. Olemme ainakin kovasti kotona harjoitelleet takajalkojen asentoa. Vielä kun sen sitten pienessä paniikissa muistaisin siellä kehässä..



*************************************************************************************

Lolan velipuoli Giotto, on tänään suorittanut etsijäkoiraliiton alkeiskurssin loppukokeen hyväksytysti!
Aivan mahtavaa!!
Älyttömän kuumasta helteestä huolimatta Mr. G kera ohjaajansa ovat suorittaneet vaativan kokeen.

Mimmu ja Molossit onnittelee parivaljakkoa hienosta työstä!!!

20. Treenit

9.7
Järvenpää
klo 1800

Hellettä on piisannut jo toista viikkoa, eikä tämäkään päivä jäänyt edellisiä kylmemmäksi.
Maa on kuiva, joka vaikeuttaa jäljen pysymistä.

Suunnitelmana oli tehdä Lolalle pidempi jälki, yli kilometrin mittainen. Suunnitelmaa kuitenkin muutettiin hiukan, lämpötilan takia ja päätimme lyhentää jäljen noin 800 metriin.

Jälki oli haastava risteyksien ja kulmien takia. Lola joutuikin tekemään ihan tosissaan töitä koko jäljen ajan. Juuri kun polku näytti jatkuvan suoraan, tuli uusi risteys. Jäljellä oli myös alikulkutunneli, joka osottautui haastavaksi.

Ensimmäisen risteyksen Lola meni hienosti. Se tarkasti väärät suunnat ensin ja meni sitten viimeiseksi oikeaan suuntaan. Annoin sen työskennellä risteyksessä rauhassa ja se tekikin huolellista työtä.
Seuraavassa risteyksessä olisi pitänyt mennä suoraan mutta Lola kääntyi vasemmalle. Heti risteyksen jälkeen oli alikulkutunneli. Risteykseen tullessamme Lola selvästi katsoi ensimmäisenä tunnelia kohti, mutta kääntyi kuitenkin vasemmalle. Olisiko se yrittänyt etsiä vaihtoehtoista reittiä tunnelille?
Vasemmalle käännyttyään elehdintä oli kuitenkin erittäin selkeää, joten tiesin ettei jälki mene siellä. Pienien apujen kanssa sain Lolan palaamaan risteykseen. Se yritti vielä ennen tunnelia kääntyä pienelle polulle, joka todennäköisesti olisi vienyt meidät autotielle, mutta halusin että menemme tunnelia pitkin kun jälki meni sieltä.

Lola meni tunneliin ihan hyvin, mutta keskellä tunnelia se tuli hakemaan minusta tukea. Kuljimme sitten kylki kyljessä tunnelista ulos ja saman tien Lola jatkoi reipasta jäljestämistä.
Hienosti suoriuduttu tästäkin häiriöstä.

Noin 500 metrin ja noin 4 risteyksen jälkeen Lola alkoi selvästi väsähtää. Tahti hidastui ja työskentely muuttui silminnähden laiskemmaksi.
Pidimme pienen juomatauon, mutta se ei juurikaan näyttänyt auttavan. Lola oli selvästi väsynyt.

Matkaa ei ollut enää paljoa jäljellä, joten päätimme kuitenkin mennä loppuun asti. Autoin Lolaa hiukan risteyksessä, se ei selvästi jaksanut enää työskennellä.
Viimeisen risteyksen Lola sai tehdä täysin itse ja maalikoira löytyikin mutkan takaa.
Ilmaisu oli selkeä, joskin väsymyksen takia vähäeleisempi.

Lola elehtii kyllä erittäin selkeästi ja näkyvästi. Oli opettavaista huomata miten käytös muuttuu kun koira on väsynyt, eikä jaksa työskennellä. Itseasiassa jäljellä oli kohta, jossa Lola vaan yksinkertaisesti istahti maahan. Sen sijaan, että kehoitin sitä jatkamaan, voisin ensikerralla antaa sille sen pyytämän tauon. Voiko koira enää selvemmin ilmaista, että haluaa huilahtaa hetken?

Olin jotenkin taas kovin hätäinen jäljellä. Huomasin tuskastuvani kun näin Lolan vauhdin hidastuvan. Onneksi sentään maltoin risteyksissä antaa sen työskennellä rauhassa.
Mihin ihmeeseen minulla on aina niin kova kiire??
Koira tekee työn, koiran tahtiin mennään ja minä kuljen vain perässä.
Tänään olin vaan kertakaikkisesti hätähousu.
Lola oli treeneissä viimeinen jäljestäjä. Seurasin muiden koirakoiden työskentelyä ja mukana oli todella vauhdikkaitakin tapauksia. Olisiko minulle jäänyt jotenkin tuo toisten vauhti päälle?

Lola meni jäljen taas kerran hienosti. Maastokin muuttui radikaalisti jäljen aikana. Aloitimme hiekkatieltä, ylitimme asvaltti tien, välissä oli hakkeella täytettyä latupohjaa ja lopussa jälleen hiekkatietä.

Koirassa ei taaskaan ollut mitään vikaa, ohjaaja sen sijaan voi hakata omaa päätään seinään loppu illan. Joskos menisi sitten perille, että sen kiireen voi jättää takataskuun silloin kun ollaan hommissa.
Onneksi Lola ei pienestä loukkaannu. Olen kuitenkin melko varma, että jos tätä tyyliä jatkan, voi Lolan motivaatio kadota piankin.
Täytyy nyt vaan jatkossa keskittyä ihan täysin siihen omaan koiraan ja unohtaa aivan kaikki muu.

Jos omaa käytöstäni ei oteta huomioon, treenit sujuivat oikein mahtavasti, taas kerran :)

Rally-Tokon jatkokurssi alkoi

Tänään oli ensimmäinen jatkokurssin toko tunti.
Jännitti hiukan miten se mahtaa mennä, Lolalla kun on valeraskaus päällä ja se on erittäin masentunut.
Lolan silmät kuitenkin kiiluivat onnesta kun teimme sen kanssa liikkeitä. Tauolla se tapitti minua silmiin ja huiskutteli häntää sanoen "tehdään jo, tehdään jo".
Pidimmekin melko lyhyet tauot tänään ja keskityimme tekemiseen kun virtaa ja halua Lolalla riitti.

Hienosti meni treenit. Uutena liikkeenä oli estehyppy, joka muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen alkoi hienosti sujumaan.
Saimme kotiläksyksi peruutus harjoituksia, jotta Lola oppii käyttämään ketterämmin peräpäätään.

Harjoittelimme myös perusasennosta 90 kääntymistä paikoillaan. Oikealle kääntyminen onnistui, mutta vasemmalle ei. En todellakaan ymmärtänyt mihin minun tai koiran kuuluu siirtyä kun kääntyminen ei onnistunut ilman, että olisin töninyt Lolaa :D
Eiköhän se siitä sitten, kun pieni lamppu syttyy taas päässäni tämänkin liikkeen suhteen..

Tutustumassa Vepeen

Eilen lähdimme Lolan kanssa paistattelemaan kuumaa päivää Inkooseen, Bonon luo. Lämmintä riittikin aina +28 astetta. Päivän paistattelu meni aika pitkälti pihalla makaamiseen. Oli liian kuuma jopa metsälenkille.

Illan viiletessä minulle osottautui mahtava tilaisuus mennä seuraamaan Olgan vepe-treenejä. Lajista en juurikaan mitään tiedä, enkä ole koskaan ollut lajia seuraamassa. Niimpä matkasimme rantsulle ihmettelemään, mitä siellä oikein tapahtuu.

Koska Lola ei veteen mene, ei edes pitkin hampain, se sai köllötellä viileässä autossa sen aikaa, kun itse menin kameran kanssa rannalle ihailemaan rohkeita koiria.

Oli hienoa päästä näkemään miten harjoitukset etenevät. Minun onnekseni treeneissä oli kaiken tasoisia koiria.
Koiralta vaaditaan kyllä aikamoista rohkeutta hypätä veneestä. Harjaantuneimmat koirat myös uivat erittäin pitkiä matkoja, venettä tai pelkkää narua mukanaan vetäen.
Ihailtavaa touhua kertakaikkisesti ja mahtavassa kunnossa olevia koiria.

Tämä ei todellakaan ole huonokuntoisten pullamössökoirien laji.
En tiedä miten laji soveltuisi näille raskaille molosseille? Noh, sitä ei nyt tarvitse edes miettiä, sillä Lola ei ole tähän mennessä suostunut edes kahlaamaan. Me jatkamme omia treenejämme kuivalla maalla.

Olga lähtee hakemaan venettä

Narusta kiinni ja vene rantaan.

Sitkeästi ja hyvällä puruotteella.

Toinen harjoitus, veneestä hyppääminen.

Omistaja huuteli rannalta käskyjä.
Sinne meni.

Ei tuntunut haittaavan sukeltaminen aaltojen alle.
Vahvoin potkuin kohti rantaa. varmasti ja päättäväisesti.

Tyytyväisyys näkyi.
Selvästi koiralle mieluisaa puuhaa.

Kahden veneen harjoitus.
Koira soudetaan toisella veneellä kauemmas.

Toinen vene jää vähän lähemmäs rantaa.

Koiran omistaja on rannalla ja huutelee sieltä ohjeita.

"Hyppää"
Hetkeäkään epäröimättä koira hyppäsi ja lähti uimaan kohti toista venettä,
jossa heiluteltiin sille köyttä.

Vene vedettiin rantaan.

Nuorelle koiralle harjoiteltiin köyden noutamista
ja rantaan viemistä. Koiran omistaja oli veneessä antamassa koiralleen köyttä.
Kun koira nappasi köyden suuhunsa, rannalta houkuteltiin koiraa uimaan sinne.

Rapatessa roiskuu,
joskus voi ote irrota kun on kova vauhti päällä.
Mutta meneehän se näinkin
:)

Mahtava loikka.

Päättäväisesti.

Kaikki koirat näyttivät kyllä nauttivan lajista suuresti.

Kiitos inkoon koirakerholle tästä mahtavasta lajin esittelystä. Hienoja koiria, hienoja treenejä. Laji teki kyllä suuren vaikutuksen, nyt vaan odotellaan joskos Lola siitä vielä joskus innostuisi vesipedoksi :)

Oli taas mukava päivä ja Lola sai muuta ajateltavaa kuin valeraskauden oireet..
Illalla menemmekin sitten omiin jäljestys treeneihin. Sääkin on mitä mahtavin, pilvistä ja sateleekin hiukan.

Team R'm'B treenaa

Roturace lähenee!
Tiimimme piti pienet sunnuntai-illan kiihdytys harjoitukset eilen, Vihdissä. Päivä oli kuuma, mutta illalla lämpö laski siedettävälle tasolle.
Hienosti meni treenit. Kaikki koirat juoksivat 80m matkan vauhdilla, kieli poskella.

Houkuttimeksi maaliin juoksi aina ensin omistaja, kera lihapullien. Tämä houkutin näytti toimivan kaikille oikein hyvin.

Harjoituksissa meitä oli kolme koirakkoa, Lola, Giotto ja Taisto. Tiimistämme puuttuu neljäs koirakko Siirin juoksujen takia. Eiköhän tyhjä paikka saada kuitenkin pian paikatuksi :)

Muutamia räpsyjä kiihdyttävistä bm:stä

LOLA

Giotto

Taisto

Rankkaa oli, Giotto rentoutuu

Nyt vaan peukut pystyssä, että kisoissa hälinässä koirat juoksevat yhtä hienosti kuin treeneissä. Muutenhan omistaja juoksee jos koira ei suostu. Eilen tuli itse juostua tuota 80m ja ei ihan meikäläisen kunnolle sopivaa puuhaa...

19. Treenit

1.7.2010
Veromies
klo 17.30


VIUHKA

Tänään teimme toisen jatkokurssille vaadittavista jäljistä, jotka meillä on edelleen tekemättä. Jäljen nimi on "viuhka".

Kolme koiraa kulkee samanaikaisesti ja samaa polkua pitkin. Lolan jälki alkoi niin, että kaikki kolme koiraa (kaksi hämäys koiraa ja yksi maalikoira) kulkivat kaikki noin 100m samaa polkua pitkin. Sitten toinen hämäyskoira jatkoi suoraan ja maalikoira+ toinen hämäyskoira kääntyivät oikealle.
Lolalle tämä ei tuottanut mitään vaikeutta. Se kääntyi kulman juuri kuten se oli kuljettu, eikä epäröinyt hetkeäkään. Matka jatkui erittäin verkkaisesti ja varmasti.

Noin 50m päässä oli viuhkan toinen haara. Maalikoira kääntyi polulta oikealle pöpelikköön ja viimeinen hämäyskoira jatkoi matkaansa polkuapitkin suoraan.
Tämänkin kulman Lola meni erittäin varmasti. En olisi viuhkan osia edes huomannut, mikäli minulle ei niitä olisi kerrottu.

Häntä huiskuten Lola ilmaisi minulle maalikoiran. Ilmaisu oli selkeä ja se tapahtui noin 5m päästä.

Nämä treenit menivät kertakaikkisesti täysin putkeen! Kaikki meni hyvin, mitään ongelmia ei ollut vaikka jäljen alkupäässä suurella koneella kaadettiin pari puuta meidän vieressä. Lola huiskutteli metsurille häntää, katseli hetken puiden kaatamista ja jatkoi sitten matkaa.
Hienosti suoritettu ultimate häiriö.

Hajuerottelua parhaimmillaan :)