Uskomatonta miten aika menee nopeasti. Puolitoista vuotta on hurahtanut pentua odotellessa ja nyt se tulee vihdoin kotiin, ihan vaan muutaman päivän päästä.
Noin kaksi vuotta on kulunut siitä kun aloin rotua miettimään ja sain valinnan päätökseen.
Pentua on odoteltu kuin kuuta nousevaa. Ihana päästä taas touhuamaan, kouluttamaan ja treenaamaan. Oman jännityksensä tuo myös rotuvalinta, nöffejä kun en lähemmin tunne. Olen toki lukenut ja kysellyt, mutta omakohtaisia kokemuksia ei ole. Rotuvalinta tuntuu koko ajan okeammalta, mitä enemmän luen omistajien kertomuksia. Suuri koira suurella sydämmellä on hartain toiveeni. Siihen ripaus itsepäisyyttä ja rutkasti huumorintajua..
Kävin torstaina katsomassa pikkuisen vajaa 7 viikon ikäisiä pentuja ja rakastuin niihin oitis. Pennut olivat aivan mahtavan reippaita, iloisia ja ystävällisiä. Ne eivät vierastaneet hetkeäkään, vaan kun huomasivat vieraan ihmisen kyykistyvän maan tasolle, alkoi tanner tömistä. Kaikki juoksivat kiitolaukkaa luokseni ja hyppäsivät syliini. Yksi puri hihasta, toinen roikkui letissäni, kolmas yritti epätoivoisesti päästä nuolemaan naamaani ja neljäs löysi samaan aikaan kengän nauhani.
Myrsky on alkanut uimaankin jo, pennuista ainoa joka ui vesikupissa. Harmi kun en kerennyt kameralla ikuistaa kyseistä tapahtumaa. Muut pennut joivat kauniisti, mutta Myrsky otti ilon irti vesikupistakin. Täytyy ilmeisesti kotona laittaa vesikuppi pesuhuoneeseen vesivahinkojen välttämiseksi.
Muutama työpäivä viellä jäljellä. Perjantaina aloitan parin viikon mittaisen loman ja haen Myrskyn kotiin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti