Aloitin keskiviikkona työt loman jälkeen ja koirat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen hyvin.. tai Lolallehan tilanne on osittain vanhaa tuttua, mutta Myrskylle uutta.
Koirat ovat varmuuden vuoksi eri tiloissa kun ovat yksin. Lola ahdistuu edelleen Myrskyn leikki yrityksistä, eikä oikein uskalla komentaa tarpeeksi. Lola ei uskalla kävellä Myrskyn ylikään jos se makaa esim makuuhuoneen oven suussa. Huomaa, että Lola on elänyt dominoivan pikkukoiran kanssa koko ikänsä..
On hieno huomata, että opin pikkuhiljaa paremmin ja paremmin lukemaan Myrskyä. Parhaiten tämä näkyy ruokinnassa. Olen tarkkaillut pentua ja annostellut ruuan sen mukaisesti. Muutamana yönä esiintyi oksentelua, johon sain kasvattajalta hyvän vinkin. Siirsin viimeisen ruuan antamista pari tuntia myöhemmäksi ja oksentelu loppui heti. Toennäköisesti siis maha oli vaan niin tyhjä yöllä, että Myrsky oksensi vatsahappoja.
Paino on noussut nyt 12kiloon, joka on pikkuisen vajaa 2 kiloa viikon aikana. Ihan hyvä tahti. Hiukan pelkäsin annoksia nostaessani, että meneekö jo yli, mutta ratkaisu on osottautunut oikeaksi. Myrsky voi erittäin hyvin.
Paljon minulla on viellä opeteltavaa tuon turkkirodun kanssa. Myrskyllä selvästi veri vetää veteen. Se haistaa veden ja sinne haluaa. Tämä täytyy ottaa huomioon tulevaisuudessa varsinkin aamulenkeillä, silloin kun on kiire töihin..
Autoilua olemme harjoitelleet tällä viikolla kovasti ja hyvin se on mennytkin. Myrsky matkustaa takapenkillä Hemmon vanhassa kevythäkissä viellä muutaman viikon. Sitten minun on pakko keksiä jotain muuta tilalle, kevythäkki alkaa käymään pieneksi. Laitoin häkin pohjalle ensimmäisen harjoitus ajon ajaksi karvaisen alustan. Myrsky läähätti ja vinkui. Onneksi tajusin, ettei se karva-alustaa kaipaakaan. Nyt se on matkustanut häkissä hienosti nukkuen. Olen vain niin tottunut pitämään nämä lyhytkarvaiset koirat lämpöisenä ja nyt tulisi kääntää ajatusmaailmaa. Onneksi Myrsky osaa hienosti kertoa aina kun mokaan...
Olemme alkaneet käymään lenkillä kotipihan ulkopuolella.
Pääasiassa olemme käyneet hiekkamontulla, jossa voin huoletta pitää Lolaakin vapaana. Montulla on pehmeää hiekkaa, ylämäkiä ja alamäkiä. Oikein ystävällinen maasto niin nivelrikkoiselle kuin kasvavalle pennullekin. Koiratkin ovat nauttineet montulla olosta. Olen opettanut Myrskyä juomaan pullosta, joskin viellä vesi menee jostain kumman syystä pitkin sen kasvoja enemmän kuin sinne suuhun.
Remmilenkkeilyyn olemme tutustuneet kodin lähettyvillä. Olemme käyneet ihan kadulla ihmettelemässä ohi ajavia autoja ja ulkoilutiellä nauttimassa syksyisestä luonnosta. Myrsky selvästi nauttii enemmän luonnon helmassa kulkemisesta. Kunhan hirvikärpäset kuolee, pääsemme nauttimaan metsälenkeistä. Tällä hetkellä minua ei kiinnosta sinne mennä.
Yöt Myrsky nukkuu hyvin. Se herättää minut aamulla kuuden jälkeen, yleensä sillä on nälkä. Pieni totuttelu tuohon aikaisin heräämiseenkin, olen tottunut Lolan kanssa nousemaan yhdeksän aikoihin. Teen nyt ensimmäisen kuukauden ajan pelkkää iltavuoroa ettei koirien tarvitse olla kuin muutama tunti päivässä keskenään. Onhan se tietenkin väsyttävää, tulla myöhään illalla töistä kotiin ja herätä aamulla kello kuusi. Mutta, eiköhän se tästä sitten.. olisi vaan helpompaa jos osaisi mennä takaisin nukkumaan, mutta kun ei, niin ei.
Myrsky kasvaa ja kehittyy hurjasti viikko viikolta. Se alkaa selvästi kaipaamaan jo tekemistä ja aktiviteettejä. Onneksi tässä on enää 2 viikkoa ja sitten olisi rokotusten aika. Sen jälkeen voimmekin aloitella pikkuhiljaa, pennun ehdoilla harrastelun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti