Lemmikkien Joulusiunaus

29.11.2011 Senaatin torilla pidettiin jokavuotiseksi perinteeksi tullut lemmikkien joulusiunaus tilaisuus. Tilaisuuteen kutsutaan kunniavieraaksi virkakoiria, ja koiria, jotka toimivat jollakin tapaa avustus tehtävissä. Tänä vuonna kunniavieraaksi oli kutsuttu pelastuskoiria, avustajakoiria, kaverikoiria, sekä etsijäkoiria.
Menimme siis Lolan kanssa edustamaan etsijäkoiraliittoa siunaukseen kunniavieraana :)

Ensin kuuntelimme papin pitämän puheen, sitten kuuntelimme kuoron laulua ja lopuksi pastori kiersi kaikki kunniavieraana olevat koirat ja siunasi ne kaikki erikseen.

Pimeyden takia kuvien ottaminen oli todella haasteellista, mutta tässä nyt joitakin kuvia tapahtumasta.

Liittoa meitä oli edustamassa 3 koirakkoa: Ina ja Walla (etsintävalmis), Karita ja Pumpu, sekä minä ja Lola.

Kuvat: Tiina Korpelainen

Lolalla oli työvermeet päällä, hyvin näyttää näkyvän

Treenit jatkuu

Lolan kanssa kävimme eilen, parin viikon tauon jälkeen treeneissä. Teimme Lolalle mukavan helpohkon metsäjäljen parilla kulmalla. Jäljellä oli mahdollisuus myös oikaista ilmavainulla suoraan pellon poikki, mutta tällä kertaa Lola meni jälkeä pitkin.
Lolan maalikoira oli ensin maalissa toiselle koirakolle ja jatkoi siitä eteenpäin Lolalle maaliin. Jälki oli kaikenkaikkiaan noin 600m pitkä.

Lola oli oikein innokas. Se lähti hienosti jäljelle, teki kulman täydellisesti ja suunnisti paikkaan, jossa maalikoira oli aikaisemmin ollut edelliselle maalissa. Lola haisteli tässä kohdassa maata ja alkoi sitten piehtaroimaan. Piehtaroimisen jälkeen se mutusteli hetken keppiä kunnes kehoitin sitä jatkamaan. Lola jatkoikin, mutta ei siihen suuntaan mistä jälki meni. Se veti minut vauhdilla hiekkakuopan pohjalle, katsoi jyrkkää kallion seinämää ja alkoi hartaasti taas syömään keppiä.
Odottelin hetken ja pyysin sitä sitten lähtemään oikeaan suuntaan jos vaan suinkin viitsisi. Ja niin sitä mentiinkin. Ilmavainulla pieni pätkä jäljen päälle ja sitten maavainulla loppuun asti. Vauhti oli reipasta ja Lolan olemus innostunut. Ilmaisu oli hieno, Lola pysähtyi noin 20m ennen maalia ja tuli onnesta pomppien hakemaan nameja. Palkkioksi namien lisäksi se sai leikkiä ihanan maalikoira Santun kanssa :) Voi sitä Lolan onnellisuutta.

Nämä olivat tämän syksyn ensimmäiset pakkas treenit. Pakkasta oli vaivaiset 2 astetta, mutta ilma tuntui sitäkin kylmemmältä. Maa oli kuiva ja kuurainen, aurinko paistoi eikä tuullut ollenkaan.

Lola on nyt kaksi kertaa mennyt viimeisen kulman ohi ja vetänyt minua ihan väärään suuntaan, aivan kuin se ei haluaisi mennä maaliin. Nytkin se veti pienen matkaa väärään suuntaan, mutta kääntyi sitten kun pyysin. Lolan elekieli on sen näköistä, että se tietää missä maali on ja jälki kulkee, mutta jostain syystä se ei halua mennä helpomman kautta sinne. Liekö sitten jäljet olevan sille liian helppoja?
Oli kuitenkin hieno nähdä, että näissä treeneissä pienen tauon jälkeen Lola oli taas oma itsensä :) Kenties olen treenannut sen kanssa nyt vähän liikaa vaativia jälkiä.

Pidän nyt taukoa vaativista kurssijäljistä ja yritän saada Lolan motivaation ja innon takaisin kohdilleen. Panostan palkkioon, olen hylännyt lihapullat, nakit ja juustot. Olen niiden sijaan keitellyt ja pilkkonut sydäntä ja kieltä. Katsotaan joskos näiden ekstra namien myötä into lisääntyisi. Olen aika pitkään palkinnut sitä pelkillä lihapullilla ja kehuilla, joten en ihmettele mikäli palkkiota pitää nostaa. Hyväksi todettu palkka on myös leikkituokio löytyneen maalikoiran kanssa :)

Ehkä se tästä taas iloksi muuttuu..

Vanhojen jälkien loppukoe suoritettu!!!

Huh huh.. se olikin haastava mutta saatiin onnistunut suoritus.
Vaikeinta kokeessa oli ehdottomasti se, etten itse tiennyt, eikä minulle jäljestyksen aikana kerrottu missä jälki kulki. Lolakin pyöritti minua ympäri pimeää metsää niin paljon, että vaikka tiesin suunnan missä maali oli, menin täysin sekaisin. Ei siis tosiaan auttanut muu kuin luottaa koiraan ja omiin lukutaitoihin. Muutamaan otteeseen lukutaitoni osottautuivatkin oikeaksi kun halusin palauttaa Lolaa, sillä se ei mielestäni ollut enää jäljellä. Toisella kerralla taas sanoin, että nyt mennään varmasti jäljen päällä, vaikka todellisuudessa jälki meni 20m sivussa. Viellä on siis paljon opeteltavaa itselläni.

Jälki oli todella haastava, oikein hyvä koejälki. Jälki lähti parkkipaikalta, risteyksestä metsän läpi takaisin asvaltille, sieltä hiekkatielle ja maali oli sisäpihalla. Jälki oli 4pv vanha ja 2km pitkä. Tällä jäljellä oli sekä Lola, että minä suurella koetuksella.

Alku ei lähtenyt sujuvasti. Kävelimme illan hämärtyessä jäljen alkupisteeseen ja Lola sai kamalat hepulit suuresta valollisesta ja pyörivästä mainospylväästä. Se haukkui sille raivoisasti ja vaikka sain Lolan mainoshärpäkettä haistelemaan, mörkö jäi kummittelemaan sen mieleen. Jäljen alussa koko koira oli täysin lukossa. Lolan ryhti oli kasassa, häntä koipien välissä, sekä se alkoi säpsimään kaikkea mahdollista mitä hämärässä vain voi säpsiä (liikennemerkkejäkin). Se lähti kuitenkin jäljelle, joskin erittäin epävarmasti edeten. Menimme heti ensimmäisestä risteyksestä väärään suuntaan ja korjasin tilanteen noin 10m päässä. Lähdin viemään Lolaa takaisin, sillä se mielestäni haahuili kovin paljon. Lola palasi siihen parkkipaikalle josta olimme lähteneet ja menikin nyt toiseen suuntaan, pimeään metsään.
Millonkohan sitä muistaisi ottaa sen otsalampun mukaan illalla jäljelle????? Onneksi Lola kulkee rauhallista tahtia, mutta pimeässä metsässä sai olla tarkkana ettei oma tai koiran nilkka nyrjähtänyt. Kyllä taas tunsi itsensä niin tyhmäksi kun otsalamppu oli hyvässä tallessa kotona!

Pimeässä metsässä pyörimmekin sitten hyvän tovin. Lola vei ensin vasemmalle, sitten palasi takaisin ja vei oikealle. Pyöri puiden ympäri ja menikin sitten suoraan. Sitten poikettiin taas polulta ja Lola vei meitä varmasti eteenpäin suoraan ryteikköön. Kun Lolan jalkojen alla alkoi kuulumaan lits läts, minun oli pakko se pysäyttää. Maasto alkoi näyttämään suon tapaiselta, enkä todellakaan uskaltanut mennä sinne minne Lola olisi halunnut. Palautin Lolaa taas pienen matkaa ja se valitsikin toisen reitin. Tosiaan pyörimme metsässä hyvän tovin ja sain jälkeenpäin tietää että jälki meni parinkymmenen metrin päässä metsästä, kävelytiellä. Tämä selittää siis aika paljon Lolan pyörittämisen. Itse oli täysin pihalla moisesta rundista, sillä oletin sen olevan jäljen päällä.

Saavuimme metsästä tielle ja Lola lähti varmasti kävelemään asvalttia pitkin. Loppumatka sujuikin melko hyvin, mutta maaliin päästyämme Lola juoksi maalikoiran ohi. Siis totaalisesti se kiihdytti vauhtia ja meni kulmasta ohi. Kouluttaja sanoi, että maali oli siinä mielessä haastavalla paikalla, että ilmaisu olisi pitänyt tehdä todella läheltä tai sitten erittäin kaukaa. Todennäköisesti Lola ei halunnut hermostuttaa maalikoiraa menemällä liian lähelle, vaan juoksi maalin ohi.
Jatkoimme siis matkaa ja tarkastelimme kaikki mahdolliset tien haarat.
Lola kääntyi takaisin noin 20m päässä, mutta ei kuitenkaan halunnu mennä suoraan maalille. Se tarkasteli jälleen kaikki tien haarat ja mukamas haisteli tohkeissaan maasta löytyviä tuoksuja.
Se päätti viellä viimeisestä risteyksestä mennä toiseen suuntaan, eikä vieläkään suoraan maaliin. Loppujen lopuksi tulimme siis maaliin sivukautta, emme edestä. Ilmaisu oli selkeä ja Lola oli selvästi onnesta soikeana.

Näitä tälläisiä "sokeita" jälkiä olisi minun hyvä tehdä enemmänkin. Kurssijälkiä ei koskaan kerrota etukäteen, missä ne kulkee. Mutta usein sitä kuitenkin tietää missä maali on ja osaa sen mukaisesti suunnistaa oikeaan suuntaan. Nyt huomasi hyvin haasteellisuuden, kun en tiennyt edes maalin suuntaa.

Lola on aivan poikki jäljen suorittamisen jälkeen. Nyt annan sille ainakin viikon lepoa ja todennäköisesti pidämme hiukan taukoa kurssijäljistä. Olemme melko tiuhaan tahtiin suorittaneet jälkiä, joten nyt olisi erittäin hyvä välillä treenata omia taitojani. tarvitsen hurjasti enemmän treeniä, missä minulla ei ole hajuakaan jäljen suunnasta, saatika maalin sijainnista. Osaan lukea Lolaa jo hyvin kun tiedän missä jälki menee, joten osaan kertoa mitä se meinaa. Mutta nämä "sokkotilanteet" ovat selvästi itselleni erittäin haastavia.
Vaikka koe meni läpi Lolan suorituksen takia, en itse ollut täysin tyytyväinen omaan suoritukseeni. Olin todella epävarma koko ajan, vaikka tiesin etten voi muuta kuin luottaa koiraan. Seuraava tavoitteeni onkin saada itselleni rutkasti kokemusta ja varmuutta koiran lukemiseen, ilman mitään apuja :)

Hyvä Lola, huono minä, mutta enköhän se minäkin opi... toivottavasti ;)

Kurssijälki 5/9 suoritettu

Tänään kävimme suorittamassa jälleen yhden kurssin jäljistä. Tämä oli meidän viimeinen jälki vanhoista jäljistä.
Lolan jälki oli 1,17km pitkä ja meni asvalttia pitkin. Matkalla oli risteyksiä ja paljon häiriötä (koirien koulutus kenttä vieressä, joten jäljen päällä oli kulkenut monia koiria). Jälki oli viikon verran vanhennettu.

Itseäni taas jännitti. Ilta oli jo pimentynyt kun jäljelle lähdettiin, eikä Lola ole kovin hyväkäytöksinen pimeässä. Sen vahtivietit herää henkiin, se näkee usein mörköjä, joita pitää komentaa. Olen päätellyt, että silmävamman takia se ei oikein näe hämärässä.

Lola oli tänään innokas. Se oli kotona onnesta soikeana kun näki minun pakkaavan treenikassia. Se haisteli innoissaan ilmaa kun puin sille paikan päällä valjaita.
Annoin sille alkuhajun haisteltavaksi ja Lola haistelikin sitä tarkkaan. Hetkeäkään miettimättä se lähti matkaan. Se kulki varmasti eteenpäin ja väisti tien toiselle puolelle pihala haukkuvia koiria.

Saavuimme risteykseen. Meidän edessä käveli neljän koiran lauma. Ne menivät risteyksestä suoraan, mutta Lola kääntyikin vasemmalle hetkeäkään epäröimättä. Matka jatkui varmasti ja verkkaiseen tahtiin. Ohitimme pari koiraa ja jatkoimme taas yhtä varmasti ohituksien jälkeen eteenpäin.

Lola vei minut metsäpolulle. Tässä vaiheessa maalikoira oli noin 100m päässä ja se oli otettu ulos autosta. Suunnistimme loppumatkan ilmeisesti ilmavainulla metsäpolulla, sillä jälki kulki muutamien metrien päässä asvaltilla.

Lola tarkasteli polulla haaraumia, mutta palasi aina takaisin. Kun polku alkoi päättymään Lola pysähtyi. Se tuijotti oikealle. Mietiskelin olisiko se ilmaisu, mutta epäröin hetken. Lola kääntyi katsomaan minua nappisilmillään, jolloin sanoin mukana olevalle tutorille, että mielestäni se oli ilmaisu. Lola ei tyytynyt tähänkään vaan hyppäsi etutassuillaan mahaani vasten vaatien palkkaa. Mikäs siinä sitten, palkkasin sen ruhtinaallisesti :)
Sain tietää, että maali oli 30m päässä vasemmalla ja sieltä tuuli voimakkaasti. Todennäköisesti tuuli siis heitti tuoretta hajua oikealla olevan kallion seinää vasten. Niin tai näin, ilmaisu oli selkeä ja täysin oikein.



Olemme nyt suorittaneet kaikki etsintöihin valmistavan kurssin vanhat jäljet, jäljellä on enää loppukoe tästä kategoriasta. Tämä jälki meni niin hyvin ja nopeasti (30min), että en jännitä loppukoetta ollenkaan.

Tämä oli aivan mahtava suoritus Lolalta ja olen jälleen kerran sanaton sen taidoista!!

Kurssijälki 4/9 Suoritettu

Eilen kävimme suorittamassa kolmannen etsintöihin valmistavan kurssin jäljen. Tälläkertaa teimme toisen vanhan jäljen. Jälki oli reilun kilometrin pituinen, sekä 4 vuorokautta vanhennettu. Jälki kulki asvalttia pitkin, kääntyi hiekkatielle, barona areenan pihan poikki ja päättyi parkkipaikalle. Hiukan minua taas jännitti, kuinka mahtaa jäljestys sujua. Toissapäivänä oli hirveä myrsky, tuuli hullun lailla ja vettä tuli kaatamalla vaakatasossa. Mutta niin vaan sekin jälki onnistui :) Lola nuuhki alkuhajua tarkkaan. Kulki ensimmäiset 5 metriä jälkeä pitkin ja valitsi sitten paremman reitin. Miltei koko matka kuljettiin siis noin 10 metrin päässä oikeasta jäljestä. Luulen, että Lola olisi halunnut oikaista, mutta valitettavasti suuri työmaa oli aidoittanut oikaisumahdollisuudet. Lola joutui siis etsimään aika paljon reittiä mistä se pääsi haluamaansa suuntaan. Mitään ihmeempiä haasteita ei matkan varrella tullut. Olen jo niin tottunut Lolan ilmavainun käyttöön, etten hämmästellyt yhtään sen omia reittejä. Olen oppinut, että siihen kannattaa vaan luottaa ja taas tämä oppi osottautui oikeaksi :) Kamerakin oli matkassa, joten tässä muutamia kuvia jäljeltä: Tässä mennään lähtökohtaan. Tutori mukana :)

Alkuhajun anto, tälläkertaa karvatupsu.

Jäljellä

Tulemme siihen ensimmäiseen risteykseen, josta jälki lähti oikealle...

Risteyksen kohdalla tuli juuri pyöräilijä ja minun piti Lola käskeä reunaan. Saattaa olla, että jos se olisi saanut vapaasti päättää se olisi voinut kääntyä oikealle. Mutta mentiin sitten toista reittiä :)

Saavuttiin sillan päälle, jälki kulki sillan oikealla puolella. Lola haisteli sillalla hetken ja heti sillan jälkeen lähtikin viemään meitä oikeaan suuntaan.

Sitten piti löytää vaan reitti, josta Lola pääsi sinne mistä haju sen nenään leijaili. Se ei ollutkaan helppoa työmaiden takia. Lola yritti kovasti oikaista, mutta joutui etsimällä etsimään paikkaa, josta pääsi läpi.

Saavuimme Barona arenan pihalle ja menimme sen poikki. Siellä riittikin häiriötä. Oli ihmisiä, oli autoja ja oli moottoripyöriä sun muuta liikennettä. Lola meni varmasti eteenpäin.

Maalissa meillä oli jälleen sama koira, jonka Lola edellisellä kerralla oli ilmaissut sairaaksi. Olikin erittäin mielenkiintoista nähdä kuinka nyt käy (koira oli jo paremmassa kunnossa). Lola aloitti samat rituaalit kuin viimeksikin. Saavuimme parkkipaikalle, jossa maali oli toisessa päässä. Etäisyyttä noin 50m. Lola alkoi kuitenkin tekemään siksakkia. Se meni oikealle, vasemmalle, oikealle ja välillä teki lenkin takanani. Tätä samaa kiertelyä ja kaartelua se teki viimeksikin.

Se kuitenkin vei minua koko ajan pikkuisen eteenpäin, kierrellen ja kaarrellen, mutta vei kuitenkin. Sitten alkoi rituaali numero 2, heinän syönti. Tätä se teki myös viimeksi. Tässä vaiheessa maaliin oli matkaa noin 30m ja Lola selvästi tiesi missä maali oli.

Odotin koko ajan, että seuraavaksi Lola istuu, niin se teki viimeksi. Sanoinkin, että mikäli se heinän syönnin jälkeen istahtaa, palkkaan sen. Mutta Lola ei istahtanut. Se jatkoi matkaa ja ilmaisi maalin normaalilla eleellä noin 10m päästä.

Mielenkiintoista.. hienoa, että alan oppia lukemaan Lolasta miten se ilmaisee minulle mikäli karkurilla ei ole kaikki hyvin :) Kurssijälki meni hienosti, Lolan motivaatio oli jälleen kohdillaan ja oli taas oikein nautinnollista katsoa sen työskentely intoa. Tästä on taas hyvä jatkaa.

Treeniä ja juhlimista

Paljon on taas tapahtunut, eikä blogin päivitykset tahdo pysyä mukana, pahoittelen.

Aloitetaan siitä, että 4.9 juhlistimme Lolan neljävuotis synttäreitä! ja tietenkin synttäreitä juhlittiin mukavilla treeneillä, sekä kotiin palattua lihapullamaksalaatikkoviili kakulla.
Maton päällä synttärikakun nauttiminen oli teoriassa ihan hyvä juttu, käytännössä ei.. loppu ilta sujuikin mattoa pestessä.



Synttäri treenit pidettiin Helsingin keskustassa. Lolalle tehtiin noin 500m pitkä jälki, jossa oli yksi kulma sekä ultimate häiriö.
Treenipaikalle mennessä huomasin tien vieressä skeitti alueen, joka vilisi skeittaajia. Tälläistä menoa ja meininkiä Lola ei ole koskaan aikaisemmin kohdannut, joten päätimme kokeilla kuinka häiriön ohittaminen sujuu.
Jälki oli siinä mielessä haastava, että se oli U:n muotoinen. Lola sai siis alussa jo hajua, sekä maalista, että kauempana menevästä jäljestä. Tämä näkyi oikaisu yrityksinä, mutta jostain syystä Lola valitsi kuitenkin varmemman hajun ja palasi aina jäljen päälle.
Ratikat, bussit, autot ja ihmiset eivät näyttäneet häiritsevän. Lola ohitti hienosti vastaan tulevat koirakotkin ja jatkoi heti ohituksen jälkeen töitä. Skeittaajat olivat todella haastava häiriö, mutta sekin ohitettiin hienosti pienen rohkaisun kanssa.
Jälki oli oikein onnistunut ja oli hieno nähdä kuinka upeasti Lola pääsi ohi suurestakin häiriöstä ja hoiti homman kunnialla loppuun asti. Lolan työskentely motivaatio on ihailtavaa katseltavaa, jopa Helsingin keskustassa.

Tässä treenistä videon pätkää. Video alkaa kun olimme jäljestäneet noin 5min, joten alkuhajun anto ei näy.



7.9 suoritimme kurssijäljen nro 3/9. Tämä jälki oli meidän toinen kaupunki jälkemme. Eli siis pari tuntia vanhennettu ja reilun kilometrin mittainen.
Lola lähti hienosti jäljelle ja oikaisi ilmavainulla taas kerran. Tuulinen sää heitteli hajua tien toiselta puolelta toiselle puolelle ja muutamaan otteeseen pyörimme parkkipaikalla, ylitimme tien edestakaisin ja Lola tarkasteli kerrostalojen ovet.
Kun saavuimme noin 200m päähän maalista Lola alkoi tekemään jotain ihmeellistä. Se alkoi syömään heinää, pyörimään sinne ja tänne, edestakaisin.. ihmettelin hiukan tätä käytöstä, mutta oletin tuulen kenties heittelevän hajua. Ja sitten Lola pysähtyi. Se istui alas ja lopetti etsimisen. Sen nenä osoitti maalin suuntaan, mutta se vain katseli maaliin päin. Sen olemus oli hiukan apea, ei ollenkaan iloisen innostunut niinkuin yleensä kun se ilmaisee. Lola ei suostunut enää etenemään. Olin täysin hölmistynyt mutta palkkasin sen hyvin tehdystä työstä.

Lolan outo ilmaisu osottautui sairaan koiran ilmaisuksi. Maalissa ollut koira oli nimittäin valitettavasti sairas. Kokeneempien ohjaajien kanssa analysoidessa tapahtunutta, tulimme siihen tulokseen, että Lola oli ilmaissut minulle sairaan koiran. Tämä on kerrassaan uskomattoman hienoa! Tositilanteessa kun harvemmin koskaan näkee maalikoiraa, saatika tietää sen kunnosta mitään, on todella hyödyllistä mikäli etsijäkoira ilmaisee, jos karkulaisella ei ole kaikki hyvin. Oli hienoa saada tälläinen kokemus.
Kaupunkijäljistä meillä on enää suorittamatta yksi ja sen jälkeen voimme kokeilla kaupunki osuuden koetta :)

Tänään olimme tekemässä Lolalle motivaatio jälkeä. Lyhyt ja helppo, jonka Lola menikin vähän sunnuntai fiiliksellä. Ilmaisu oli kuitenkin erittäin hyvä ja jälki onnistui, joskin tahti oli tälläkertaa melko hidasta.
Nyt pidän Lolalle parisen viikkoa taukoa ennen leiriä, jossa tarkoituksena muun treenin ohella on suorittaa kurssin ensimmäinen pitkä jälki (3km).

Ensi viikonloppuna menen avuksi hajuerottelun tutustumiskurssin vetämiseen. Lauantaina käymme läpi teoriaa ja sunnuntaina teemme jälkiä tulokkaille.
Leirin jälkeen alan vetämään ensimmäistä kertaa kahden muun kouluttajan kanssa alkeiskurssia. Mukavia treenihetkiä siis tiedossa :)

Kurssijälki nro 2/9 suoritettu

Tänään suoritimme toisen kurssiin kuuluvan jäljen. Ensimmäinen jälki oli kaupunki jälki ja nyt toisena jälkenä otimme vanhan jäljen. Kurssin ensimmäinen vanha jälki on 2pv vanhennettu ja 1-1,5km pitkä.
Itse jälki oli todella mukava, siinä oli hienosti maaston vaihtelua, joka tuo tullessaan haasteita. Jälki alkoi asvaltilta, meni hiekkatielle, sieltä pellolle ja päättyi jälleen asvaltille.

Lolan kanssa ei olla pitkään aikaan tehty vanhennettuja jälkiä, mutta se ei näyttänyt haittaavan. Se nuuhki alkuhajun tarkasti ja lähti oitis jäljelle. Alkumatka sujui hyvin, ensimmäinen kulma oli varma. Pellolle saavuttuamme polku teki risteyksen. Lola otti pienen juoksupyrähdylsen juuri risteyksen kohdalla. Saiko se jostain tuoreen hajun? Lolalla kun on tapana mennä eteenpäin sitä lujempaa mitä tuoreempi haju on. Apuna oli kartta, johon jäljen tekijä oli merkinnyt missä jälki kulkee. Niimpä pienen analysoinnin ja koiran juottotauon lisäksi tulin siihen tulokseen, että nyt mennään ilmavainulla. Lola on saanut tuoreemman hajun jostain. En siis alkanut korjaamaan vaikka Lola oli kartan mukaan menossa "väärään suuntaan".
Saavuimme asvaltti tielle, josta olisi ollut noin 400m maaliin. Lola ei ilmesesti saanut maalista tätä tuoreempaa hajua, vaan vei minua vastakkaiseen suuntaan. Tiesin maalin elevan Vihdintien varrella ja sinne Lola kovasti halusi oikaista pihojen läpi. Valitettavasti pihojen poikki ei voinut kulkea, joten jouduin hiukan etsimään paikkaa mistä Lola pääsee sinne minne se halusi, eli vihdintielle.

Kuljimme tietä pitkin noin 400m takaisin lähtöpistettä kohti. Mutta sieltä löytyikin kohta, jossa ei ollut pihaa, sinne suuntasimme.
Ohitettuamme viimeistä omakotitaloa, talon aitaamattomalta pihalta säntäsi sakemanni meitä haukkumaan. Onneksi se oli sen verran arka, että tyytyi vaan pullistelemaan parin metrin päähän. Lola seisoi paikoillaan kuin tatti. Se nosti kaikki karvat pystyyn ja häntä oli antennina kohti aurinkoa.
Vasta kun huusin pihalla olevalle naiselle, että tulee hakemaan koiransa pois, pääsimme jatkamaan matkaa. Olen erittäin ylpeä Lolan käytöksestä. Se teki selvästi räyhäroopelle rauhoittavia eleitä ja hoiti tilanteen omalla mahtavalla tyylillään: tyynen rauhallisesti. Tilanteessa ei siis onneksi mitään sattunut, eikä tappelua syntynyt. Pääsimme jatkamaan matkaa ja pusikon läpi saavuimmekin vihdin tielle.

Vihdintiellä Lola painoi nenän kiinni asvalttiin. Tässä vaiheessa aloin miettimään, oliko maalikoira kävellyt maaliin tietä pitkin? Tämä selvisikin maalin löydettyämme, että näin oli. Lola siis haistoi pellolta asti vihdintien toisella puolella menevän tuoreen hajun ja suunnisti sinne.
Mahtavaa hajuerottelua! Näinhän se juuri pitääkin tehdä :)

Tein kartan, joka vähän kenties avaa enemmän tämän kurssijäljen suoritusta.
Sininen väri on jälki joka oli tehty 2pv sitten
Punainen väri näyttää miten Lola kulki
Vihreä väri on se reitti mistä maalikoira kulki maaliinsa, eli siis tuore haju.



Tätähän tämä on. Vaikka kuinka suunnittelet kaikki reitit ja maastot niin koirat valitsevat kuitenkin itselleen parhaimman reitin. Tällä kertaa meidän 1,5km jälki venyi reiluun kahteen kiertelyn takia. Lola toimi kuitenkin täydellisen oikein lähtiessään hakemaan tuoreinta hajua :)

Mahti suoritus, taas kerran!

Etsintöihin valmistavat kurssit aloitettu

Aloitimme etsintöihin valmistavat kurssit eilen 20.8. Kurssilla osa-alueita on 3, jokaisessa 3 harjoitusta ja sen jälkeen loppukoe. Kurssilla suoritettavat jäljet ovat:

Pitkät jäljet:

3km tuore

5km tuore

8km tuore

loppukoe 2-4h vanha 4km


Vanhat jäljet:

2vrk vanha 1-1,5km

4vrk vanha 1-1,5km

7vrk vanha 1-1,5km

loppukoe 3vrk vanha 2km


Kaupunkijäljet:

tuore 1-1,5km

2h vanha 1-1,5km

6h vanha 1-1,5km

loppukoe 2-4h vanha 1km

Kurssin osa-alueiden jälkiä saa ja kannattaakin suorittaa sekaisin koiran mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Kuitenkin jäljet tulee suorittaa annetussa järjestyksessä (helpoimmasta vaikeimpaan). Kurssin jäljet ovat kaikki vaativia, joten on tärkeää koiran motivaation ylläpitämiseksi kurssin ohella treenata myös helppoja jälkiä.
Jokaiselle kurssin koirakolle on nimetty tutor, kokenut kouluttaja, joka seuraa koirakon jäljestystä, neuvoo ja auttaa. Kurssin aikana tutor oppii hyvin tuntemaan koirakon, vahvuudet ja heikkoudet. Tämä auttaa suuresti sitten kun tositoimeen päästään. On aivan turha lähettää uunituoretta koirakkoa paikkaan, missä onnistuminen ei ole vielä todennäköistä.
Kurssin jälkeen on vielä tasokoe, jonka suorittamisen jälkeen koirakko on etsintävalmis. Tasokoe tulee jatkossa suorittaa kerran vuodessa.

Lolan kanssa aloitimme kurssin ensimmäisellä kaupunkijäljellä. Jälki oli tuore kilometrin mittainen, se kulki Käpylästä arabian rantaan, päättyen ostoskeskuksen sisäpihalle.Oli lauantai keskipäivä, joten ihmisiä liikkeellä runsaasti.

Aurinko porotti kuumasti tuoden mukanaan haastetta Lolan kestävyyteen, sekä hajun pysymiseen asvaltilla. Tämän lisäksi oli todella kova tuuli. Tuuli myös kääntyi äkisti ja välillä lakkasi kokonaan, ei siis kovin hyvä asia hajun löytämisen kannalta.

Annoin Lolalle alkuhajun vahingossa paikassa, jossa etsittävä ei ollut edes kulkenut. Onneksi tuuli toi kaempaa hajua Lolan nenään ja se pääsi jäljelle hienosti. Eli siis vähän ylimääräistä haastetta ;)

Ensimmäisestä mahdollisesta paikasta Lola lähti oikaisemaan. Jälki kulki U:n muotoisesti, joten oikaisumahdollisuus tiedostettiin jäljelle lähdettäessä. Tuuli heitteli hajua talojen sisäpihalla ja Lola joutui tarkastamaan kaikki nurkat. Tässä tarvittiin malttia, niin koiralta kuin ohjaajalta. Annoin Lolan tarkastaa sisäpihojen nurkkia ja hyvin se minut veikin takaisin jäljen päälle.

Noin 400m ennen maalia Lola ilmaisi selvästi ensimmäisen kerran. Se kulki reippaasti eteenpäin ja pysähtyi sitten äkisti. Korvat korkealla ja häntä pystyssä. Se jatkoi kuitenkin samantien matkaa, joten en palkannut sitä viellä. Saavuimme ison tien viereen.

Ison tien ylittäminen on aina haaste. Koiraa ei voi päästää tielle pitkällä liinalla, joten ensin on pääteltävä haluaako koira mennä yli. Lola osoitti selvästi, että yli tahtoo. Keskeytin jäljestämisen ja odottelimme valojen vaihtumista. Pidimme pienimuotoisen juomatauon odotellessa valojen vaihtumista.

Päästyämme tien toiselle puolelle, Lola jatkoi jäljestämistä. Se vei minut ostoskeskuksen sisäpihalle. Siellä kiersimme taas nurkkia pitkin kunnes maali löytyi toisesta päästä. Ilmaisu oli erittäin selkeä taas kerran :)

Lola jäljesti nopeasti ja vaivatta. Tyylipuhdas suoritus. Olin erittäin tyytyväinen Lolan suoritukseen. Se ei häiriintynyt kaupungin hulinasta, ei ihmisistä, ei pyöristä, ei autoista, ei ratikoista. Se vain hoiti homman kotiin intensiivisesti työskennellen.

Taitava tyttö! Tästä on taas hyvä jatkaa.

Hienoja saavutuksia

Paljon on taas Lolan kanssa tapahtunut, eikä blogi päivitykset tahdo pysyä perässä.

31.7.2011 olimme bullmastiffien & mastiffien erikoisnäyttelyssä Harjavallassa. Näyttelyreissu oli pitkä mutta palkitseva. Lähdimme aamu seitsemältä kotipihalta kohti näyttelypaikkaa jännittävin tunnelmin ja palasimme takaisin kotipihalle 13 tuntia myöhemmin. Väsyneenä mutta niin onnellisina.

Lolan kanssa ei muissa näyttelyissä enää juurikaan käydä, mutta nämä erkkarit ovat tulleet meille perinteeksi.
Tänä vuonna Lolan esitti kehässä Sari ja hienosti esittikin :) Harjoittelimme ennen kehän alkamista ja olin erittäin onnellinen huomatessani, että Lola nautti Sarin kanssa esiintymisestä.
Kehässä sama meno jatkui. Lola esiintyi erittäin hienosti ja Sari sai siitä parhaimmat puolet esiin.

Tuloksena hienosti Avo Eri3!!




















Tässä Lola ja Lolan siskontyttö taka-alalla samaan aikaan kehässä.



AVO ERI3
4y fawn. A little plain in head. Outline could be more stapely. Just enough bone. good rib. Could be better let down beihind. Moves close beihind better in front. Goes out well in profile.
Tuomari: Andrew Brace (iso-britannia)

Kiitos Sarille viellä tätäkin kautta Lolan hyvästä esittämisestä. Ensi vuonna uudestaan ;)


Näyttelyn lisäksi olemme jatkaneet ahkerasti treenejä käyttelyn puolella. 20.8 pyörähtää käyntiin etsintöihin valmistava kurssi, joka on meidän viimeinen etappimme ennen etsijäkoirakoksi valmistumista. Kurssilla on 3 osa-aluetta. Jokaisesta osasta tehdään 3 harjoitusta ja loppukoe. Aiheet ovat kaupunki jäljet, pitkät jäljet ja vanhat jäljet. Jäljet tulevat olemaan haastavia ja rankkoja, joten kurssin ohella pyrin pitämään Lolalle kunnon lepotaukoja, sekä antamaan sille palauttavia helppoja jälkiä innon ylläpitämiseksi. Kurssin suorittamiseen ei ole aikarajaa ja me menemme kurssin Lolan tahtiin. Noin puoli vuotta kurssin suorittamiseen ainakin kuluu.

Eilen kävimme treenaamassa jo toista kertaa hevosen jäljestämistä. Ensimmäinen kerta meni silloin erittäin hyvin, mutta Lola ilmaisi maalin eritavalla kuin normaalisti ilmaisee maalissa olevat koirat. Tällä kertaa halusin nimen omaan oppia Lolan ilmaisun.

Lolan jälki oli noin 400m pitkä. Se lähti tallin pihalta (monta hevosta oli kulkenut siitä), sekä ensimmäisessä risteyksessä tehtiin Y-jälki toisen hevosen kanssa. Eli toinen hevonen oli kääntynyt oikealle ja se mitä Lolan kuului etsiä, oli kääntynyt vasemmalle.
Risteys ei tuottanut Lolalle pienintäkään pään vaivaa, se meni vauhdikkaasti risteyksen ohi, täysin oikeaan suuntaan.

Lola itseasiassa ilmaisi hevosen jo ennen kuin meillä oli näköyhteys. Mutta se jatkoi kuitenkin matkaa. Lopullinen ilmaisu olikin sitten niin selkeä, ettei siinä ollut tulkinnan varaa.

Aivan täydellinen suoritus siis :) Loistan taas kuin naantalin aurinko ja näillä taidoilla on hyvä lähteä tavoitteissaan eteenpäin. Lolan into on kaunista katseltavaa, häntä huiskuaa. Olen todella iloinen tuollaisesta työskentely motivaatiosta ja teen kaikkeni etten vaan sitä vahingoita.

Tällä kertaa sain myös treeneistä hyvän videon. Nauttikaa näkemästänne :)

Leijonaa mä metsästän.. vai mikä kumma se olikaan?

Kävimme eilen jäljestämässä helteestä huolimatta.
Treenit sujuivat erittäin hyvin. Lola nuuhki alkuhajun tarkkaan ja pitkään. Lähti sitten jäljelle epäröimättä. Ilmaisu oli vähän omanlaatuinen. Eli toisin sanoen, Lola kyllä sekunnin murto-osaksi otti normaalin ilmaisu asennon, mutta innostui sitten täysin kävelevästä iltapalasta. Lolahan on täysin hulluna kaikkiin pieniin jyrsijöihin, oraviin, hiiriin sekä pikkulintuihin, joten osasin valmistautua tälläiseen innostukseen myös näissä treeneissä.
Jäljestys itsessään sujui siis täydellisesti ja sain varmuuden siihen mitä olin ajatellutkin, että me emme valitettavasti voi mennä tosietsintöihin missä kohteena on jokin pienempi otus. Hyvää harjoitusta tämäkin oli ja ennen kaikkea oli mukava nähdä, että jäljestys onnistui myös otuksella, mitä Lola ei ole koskaan aikaisemmin edes haistanut.


Alkuhaju otettiin pyyhkeestä.



Jäljellä.



Lola ei yleensä jäljestä nenä kiinni maassa, mutta nyt taisi olla sen verran mielenkiintoinen haju..





Saavuimme hiekkatielle.



Jarrua jarrua!



Etsittävä löydetty!!



Lola innostui maalimiehestä, hitusen liikaakin ;)









Tyytyväinen ohjaaja ja tyytyväinen koira.



Tälläinen löytyi :)

Kaupunki treenit

Muutamia treenejä on taas jouduttu jättämään väliin, helteiden takia. Tänään pääsimme treenaamaan pitkästä aikaa :)
Tällä kertaa olimme käpylässä, keskellä keskustan hulinaa. Lolan jälki oli noin 400m pitkä, kulki asvalttia pitkin ja puikkelehti talojen välistä.

Lola lähti matkaan innoissaan. Nuuhkaisi nopeasti hajua ja aloitti heti työt. Ensimmäisessä mahdollisessa risteys kohdassa se päätti kuitenkin muuttaa jäljestämisen ilmavainuksi. Osasin lukea tämän ja varsinkin kun Lola kääntyi risteyksestä suoraan ravintolan ovelle, tiesin ettei nyt olla jäljellä enään. Annoin sen käyttää ilmavainuaan ja niin me poukkoiltiin pitkin ja poikin.
Keskustassa missä tuuli pyörii talojen välistä, on ilmavainulla suunnistaminen todella vaikeeaa. Lolakin oli selvästi täysin hukassa muutamassa kohdassa.
Mietiskelin mistä se voisi maalikoirasta saada ilmavainua ja ohjailin sitä varovasti oikeaan suuntaan.

Jälkeä pitkin emme kulkeneet, mutta maalikoira löytyi loppujen lopuksi, yllätimme ne selän takaa ;)

Kaikkein hienointa oli nähdä Lolan käytös kaupungin vilinässä. Se ei hötkyillyt, eikä hytkyillyt mitään. Muutaman kerran se joutui oikein ihmettelemään lasten touhuja ja rullatuolia, mutta matkaa jatkettiin.
Toiset koirat eivät tuntuneet olevan häiriö, eikä mikään. Liekö sitten niin, että kun häiriöö on tarpeeksi paljon, niin niihin ei kiinnitetä niinkään huomiota. Jos taas ollaan jossain rauhallisemmalla paikalla, niin se yksi ainoa vastaantulija kadulla on selvästi suurempi häiriö kuin keskustan 50 vastaantulijaa.

Nyt vaan tarvitsemme lisää kaupunki treenejä, jotta Lola oppii pitämään kiinni siitä jäljestä. Vaikka hyvin se perille minut vei näinkin, mutkan kautta, mutta perille kuitenkin :)

Ja treenit jatkuu..

Helteet ovat väistyneet, ainakin hetkeksi ja pääsimme jälleen viikon tauon jälkeen treenaamaan. Viimekertaisen pitkän ja haastavan jäljen vastapainoksi, halusin tänään Lolalle mahdollisimman mukavan ja paluttavan jäljen, motivaatio jäljen.
Lolan jälki oli noin 400m pitkä, meni metsää pitkin ja maalikoira oli hiekkamontussa odottelemassa, siinä toivossa, ettei Lola saisi suoraan siitä ilmavainua.

Lola lähti innolla matkaan. Se yritti selvästi käyttää ilmavainua, mutta meni hienosti jälkeä pitkin reippaaseen tahtiin kun ei ilmasta hajua saanut. Lola juoksi ja minä juoksin perässä. Lolan into oli aivan älytöntä. Häntä huiski ja se hyppi ja loikki puun runkojen yli ja minä heiluin liinan toisessa päässä ja yritin pysyä vauhdissa mukana.
Lola ilmaisi maalikoiran hiekkamontun reunalta, erittäin selkeästi. Se pysähtyi täydestä vauhdista montun reunalle, nosti hännän antenniksi kohti taivasta ja korvat nousivat miltei pystyyn. Kun kehuin sitä hienosta ilmaisusta se tuli kenguruloikilla hakemaan palkkaa. Silmät loistivat, vaahto lensi ja koko koira oli onnensa kukkuloilla :) Ihanaa katseltavaa!

Lauantaina tiedossa onkin lisää uusia haasteita erilaisen maalieläimen muodossa. Mutta siitä juttua tarkemmin niiden treenien jälkeen ;)